Takuusäätiön hallintoelimet ja säännöt

Takuusäätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja sen valitsema hallitus. Tällä sivulla on myös Takuusäätiön säännöt.
Valtuuskunnan puheenjohtaja on diakoniajohtaja Teemu Hälli Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä.

Hallituksen puheenjohtajana toimii vuonna 2020 johtaja Outi Ruishalme Mieli – Suomen Mielenterveysseurasta.

Hallituksen jäsenet ovat

  • erikoissuunnittelija Sanna Helesuo, Oikeusministeriö
  • toimitusjohtaja Olavi Kaukonen, A-klinikkasäätiö sr.
  • talous-ja velkaneuvoja Erkki Leistén, Itä-Uudenmaan oikeusaputoimisto
  • talous- ja hallintopäällikkö Timo Tulisalo, Nuori kirkko ry

Kukin säätiön perustajayhteisö valitsee valtuuskuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Mikäli perustajayhteisö ei nimeä jäseniä valtuuskuntaan, valitsee valtuuskunta puuttuvat jäsenet. Oikeusministeriö voi nimetä yhden jäsenen ja varajäsenen valtuuskuntaan. Valtuuskunta voi jäsentensä enimmäismäärän rajoissa kutsua jäsenikseen myös muiden, säätiön tarkoitusperiä lähellä olevien yhteisöjen ja viranomaisten nimeämiä henkilöitä.

Takuusäätiön perustaneet taustayhteisöt ovat

  • A-klinikkasäätiö
  • Evankelisluterilaiset seurakunnat Oulussa, Tampereella ja Turussa
  • Kirkkohallitus
  • Rikosseuraamuslaitos
  • Suomen Diakonialaitosten liitto ry
  • Suomen Katulähetysliitto ry
  • Kirkkopalvelut
  • Suomen Mielenterveysseura ry.

Takuusäätiön säännöt

1 § Säätiön nimi ja kotipaikka

Säätiön nimi on Takuusäätiö / Garanti-Stiftelsen ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Säätiön tarkoitus

Säätiön tarkoituksena on tukea kansalaisten velkaongelmien ehkäisyä ja niiden ratkaisemiseen tähtääviä toimintoja. Erityisesti  säätiö tukee   kriisitilanteessa olevien henkilöiden, kuten laitoksissa olleiden taikka sairaudesta tai muusta ennalta arvaamattomasta syystä taloudelliseen kriisitilanteeseen joutuneiden omaehtoista selviytymistä edistämällä heidän suoritettavanaan olevien, maksukykyynsä nähden huomattavien velkojen ja korvausten sovittelua ja maksamista ottaen huomioon eri osapuolten edut.

3 § Tarkoituksen toteuttaminen

Säätiö toteuttaa tarkoitustaan neuvottelemalla luottojärjestelyistä, takaamalla selvitettyjä luottoja, antamalla taloudellista neuvontaa, tekemällä asiakkaan kanssa selvityksen tämän veloista ja korvausvelvoitteista ja tekemällä velkoja ja korvausvelvoitteita koskevia sopimuksia.

Säätiö voi myös myöntää luottoja sosiaalisin perustein.

Säätiö voi muullakin tavoin osallistua 2. pykälässä tarkoitettujen henkilöiden sosiaalisten ja taloudellisten elämänedellytysten parantamiseen. Se tukee ja tekee tutkimusta, selvittää eri osapuolten asemaa, antaa neuvontaa ja tekee aloitteita.

Säätiö järjestää koulutusta toimialaltaan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, kriminaalihuollon, vankeinhoidon, kirkon ja järjestöjen työntekijöille.

4 § Säätiön omaisuus

Säätiön peruspääoma on kaksikymmentäseitsemäntuhatta seitsemänsataaviisikymmentäyksi euroa

( 27.751,00 ).

Säätiö voi ottaa vastaan lahjoituksia, testamentteja ja avustuksia sekä kartuttaa omaisuuttaan muullakin säätiölain sallimalla tavalla.

Säätiöllä voi olla rahastoja.

Säätiön varat on, sikäli kuin niitä ei välittömästi käytetä säätiön tarkoitusperien toteuttamiseen, sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

5§ Toimielimet

Säätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta, hallitus sekä takausjaos.

6 § Valtuuskunta

Säätiön valtuuskuntaan kuuluu vähintään 12 ja enintään 20 jäsentä.

Valtuuskuntaan valitsee kukin säätiön perustajayhteisö yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen, jotka on nimettävä viimeistään 20 päivää ennen syyskokousta. Mikäli perustajayhteisö ei nimeä jäseniä valtuuskuntaan, valitsee valtuuskunta puuttuvat jäsenet.

Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö voivat nimetä kumpikin yhden jäsenen ja varajäsenen valtuuskuntaan.

Valtuuskunta voi jäsentensä enimmäismäärän rajoissa kutsua jäsenikseen myös muiden, säätiön tarkoitusperiä lähellä olevien yhteisöjen ja viranomaisten nimeämiä henkilöitä.

Valtuuskuntaan jäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, siten, että puolet jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Erovuoroinen jäsen voidaan valita uudelleen. Ensimmäiseksi erovuoroon tulevat jäsenet ratkaistaan arvalla.

Jos jäsen eroaa kesken toimikauden, valitsee hänet nimennyt yhteisö hänen tilalleen uuden jäsenen kulumassa olevan toimikauden loppuun.

7 § Valtuuskunnan kokoukset

Valtuuskunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on paikalla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

Valtuuskunnan varsinaiset kokoukset ovat toukokuun loppuun mennessä pidettävä kevätkokous ja marraskuussa pidettävä syyskokous.

Valtuuskunta voi tarpeen vaatiessa pitää myös ylimääräisiä kokouksia. Ylimääräinen kokous on pidettävä, milloin hallitus niin päättää tai vähintään yksi kolmasosa valtuuskunnan jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää. Pyynnössä on mainittava se tai ne asiat, mitä varten kokous halutaan kutsuttavaksi koolle. Kokous on kutsuttava koolle kolmen viikon kuluessa pyynnön esittämisestä ja se on pidettävä kuuden viikon kuluessa pyynnön esittämisestä. Kutsu valtuuskunnan kokoukseen on toimitettava valtuuskunnan jäsenille kirjallisesti 14 päivää ennen kokousta. Valtuuskunnan kutsuu koolle hallitus.

Valtuuskunnan kokouksista on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja, kokouksen valitsema jäsen ja sihteeri.

8 § Valtuuskunnan kevätkokous

Valtuuskunnan kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1.esitetään hallituksen kertomus säätiön edellisen kalenterivuoden toiminnasta ja tilinpäätös;

  1. esitetään tilintarkastuskertomus;
  2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä toimenpiteistä, joihin on edellisen kalenterivuoden hallinto mahdollisesti antanut aihetta;
  3. käsitellään muut asiat, joista valtuuskunta näiden sääntöjen mukaan on oikeutettu päättämään.

9 § Valtuuskunnan syyskokous

Valtuuskunnan syyskokouksessa käsitellään. seuraavat asiat:

  1. käsitellään hallituksen ehdotus seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelmaksi;
  2. käsitellään hallituksen ehdotus seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi;
  3. vahvistetaan valtuuskunnan jäsenten lukumäärä ja suoritetaan tarvittaessa valtuuskunnan jäsenten vaali;
  4. valitaan valtuuskunnan jäsenistä valtuuskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joiden toimikausi on kalenterivuosi;
  5. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet kalenterivuodeksi
  6. valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet kulloinkin kulumassa olevan vuoden päättyessä erovuorossa olevien jäsenten paikoille;
  7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

10 § Hallitus

Säätiön asioita hoitaa, sikäli kuin niitä ei näissä säännöissä ole uskottu valtuuskunnalle, ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu 5 varsinaista jäsentä sekä yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä.

Hallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että joka vuosi puolet on erovuorossa. Ensimmäiseksi erovuoroon tulevat jäsenet ratkaistaan arvalla.

11 § Hallituksen kokoukset

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hallitus voi asettaa avukseen asioiden valmistelua ja juoksevien asioiden hoitamista varten neuvottelukuntia ja valiokuntia.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estyneenä varapuheenjohtajan kutsusta. Kokouskutsu on lähetettävä kirjallisena tai muuten todisteellisesti hallituksen jäsenille viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

12 § Kokouksista laadittavat pöytäkirjat

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja, kokouksen valitsema jäsen ja sihteeri.

13 § Takausjaos

Hallitus voi delegoida takausten myöntämisen takausjaokselle. Hallitus valitsee takausjaokseen säätiön toimihenkilöistä kolme jäsentä ja yhden varajäsenen kalenterivuodeksi kerrallaan.

Takausjaoksen tehtävänä on takauspäätösten tekeminen hallituksen antamien ohjeiden mukaan ja hallituksen valvonnan alaisena.

Takausjaoksen kokouksista laaditaan pöytäkirja, jonka toiminnanjohtaja allekirjoittaa.

14 § Toimihenkilöiden ottaminen

Hallitus valitsee säätiölle toiminnanjohtajan ja hänen varamiehensä. Hallitus päättää muiden tarpeellisten  toimihenkilöiden valinnasta  sekä määrittelee heidän palkkansa talousarvion puitteissa.

15 § Kokouspalkkiot

Hallituksen jäsenille voidaan maksaa kohtuullinen kokouspalkkio. Palkkion suuruuden päättää valtuuskunta syyskokouksessaan.

16 § Säätiön nimenkirjoitus

Säätiön nimen kirjoittaa kaksi hallituksen jäsentä tai yksi hallituksen jäsen ja toiminnanjohtaja yhdessä taikka se tai ne säätiön toimihenkilöt, jotka hallitus siihen valtuuttaa.

17 § Säätiön tilivuosi

Säätiön tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta on annettava maaliskuun aikana tilintarkastajille, joiden on annettava kertomuksensa valtuuskunnalle huhtikuun loppuun mennessä.

18 § Ilmoitukset Patentti- ja rekisterihallitukseen

Oikeaksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelystä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksesta on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä toimitettava Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin.

Valtuuskunnan ja hallituksen jäsenen, toiminnanjohtajan ja nimenkirjoittajan vaihtumisesta ja säätiön postiosoitteen muuttumisesta on viivytyksettä tehtävä ilmoitus  Patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin.

19 § Sääntöjen muuttaminen

Säätiön sääntöjen muuttamisesta päättää valtuuskunta. Jotta muutosehdotus tulisi hyväksytyksi, on vähintään kolmen neljäsosan valtuuskunnan kaikista jäsenistä kannatettava ehdotusta. Sääntöjen muuttamiselle on saatava Patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus. Säätiön lakkauttamisesta päätetään samassa järjestyksessä.

20 § Säätiön lakkauttaminen

Jos säätiö lakkautetaan, luovutetaan säätiön jäljellä olevat varat tasaosin Kirkkopalvelut ry:lle, Kriminaalihuollon tukisäätiö rs:lle ja Suomen Mielenterveysseura ry:lle käytettäväksi lähinnä säätiön tarkoitusperien mukaiseen tarkoitukseen.