Talous on olennainen tekijä koko yhteiskunnan toimivuuden ja kestävyyden turvaajana. Talousasioilla on keskeinen merkitys myös yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen hyvälle arjelle ja taloudelliselle hyvinvoinnille.
Taloudellinen hyvinvointi ei jakaudu yhteiskunnassamme tasaisesti. Erilaiset yhteiskunnalliset ja yksilölliset tekijät vaikuttavat mahdollisuuksiimme ja valmiuksiimme tehdä oman hyvinvointimme näkökulmasta kestäviä valintoja. Suuri osa Suomessa asuvista voi taloudellisesti hyvin, mutta merkittävä osa kokee myös epävarmuutta ja kohtaa talousvaikeuksia.
Yhteiskunnan kyky turvata jäsentensä hyvinvointia on heikkenemässä perustavasti. Poliittinen päätöksenteko 2020-luvun puolivälissä korostaa vahvaa omaa toimijuutta ja sitä, että ihmiset enenevässä määrin kantaisivat vastuun itsestään ja perheestään. Tehokuutta ja tuottavuutta korostavassa työelämässä tapahtuu isoja muutoksia muun muassa tekoälyn kehittyessä. Samaan aikaan supistetaan julkisia palveluita ja leikataan sosiaaliturvaa. Myös kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset haavoittuvassa tilanteissa olevien hyvinvoinnin tukemisessa heikkenevät, kun kolmannen sektorin julkista rahoitusta pienennetään.
Näiden muutosten yhteisvaikutuksena taloudellinen epävarmuus lisääntyy ja tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu. Vaikutukset kohdentuvat eniten jo valmiiksi heikommassa tilanteessa oleviin. Pitkäkestoisten vaikutusten vähentämiseksi erityishuomiota tulee kiinnittää mm. tuen tarpeessa oleviin nuoriin aikuisiin ja lapsiperheisiin.
Takuusäätiön kohtaamien ihmisten elämässä näkyy tuloköyhyyden ja toimeentulovaikeuksien ohella myös velkaköyhyys. Monet heistä pärjäisivät itsenäisesti, jos saisivat apua hankalan taloustilanteen yli. Talous- ja velkavaikeuksissa olevien ihmisten voimavaroja ja toimijuutta voidaan vahvistaa tarpeisiin vastaavilla oikea-aikaisilla palveluilla sekä huolehtimalla, että tarjolla on elämäntilanteisiin soveltuvaa neuvontaa ja tukea. Uudenlaisten toimintamallien kehittäminen taloudellisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Rahoituksen vähentyessä niin julkisen sektorin kuin järjestöjen on kohdennettava ydintoimintojaan sekä toisaalta uudistuttava. Digitalisaation, teknologian ja tekoälyn kehittyminen tarjoavat mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää taloudellisia resursseja sekä uudenlaista ajattelua ja oppimista. Uudenlaisia sektorirajat ylittäviä kumppanuuksia tulisi rakentaa rohkeasti.
Lisäksi tarvitsemme laaja-alaista kestävyysajattelua ja -toimenpiteitä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuminen edellyttävät luopumista ylikuluttamiseen perustuvasta elämäntavasta. Oikeudenmukaisuus puolestaan edellyttää, että jokaiselle turvataan mahdollisuudet kohtuulliseen ja kestävään toimeentuloon. Yhteiskunnan eri toimijoiden velvollisuus on pyrkiä rakentamaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti oikeudenmukainen yhteiskunta meille kaikille.