Luottotietojen menettäminen ei ole koskaan tavoiteltava asia, mutta sen vaikutukset omaan elämään kannattaa selvittää, ennen kuin päättää mitä tilanteessaan tekee, kirjoittaa Liina-Lotta Heinonen Takuusäätiöstä.
”Miten suuren arvon ihminen antaa raha-asioille, määrää pitkälti se, onko rahaa vai ei. Jos ei kärsi puutteesta, on helppo sanoa, että tärkeimpiä asioita ei saa rahalla”, kirjoittaa Auli Viitala.
”Nuorten suurin tarve lähes kaikissa keskusteluissa on tulla kuulluksi, nähdyksi ja jopa pidetyksi. Empaattinen ja myötätuntoinen kohtaaminen on edellytys kaikille auttamistyölle.”, kirjoittaa Sekasin Kollektiivin toimitusjohtaja Satu Raappana Takuusäätiön blogissa.
Mitä, jos lompakko pankkikortteineen unohtuu useiden kilometrien päähän kesämökille? Maija Isakssonille, Takuusäätiöstä, kävi näin. Vannoutunut pankkikortin käyttäjä joutui opettelemaan uuden, tai pikemminkin palauttamaan mieleen vanhan, maksutavan.
Leimaaminen ja syyllistäminen lisäävät niin vanhempien kuin lasten köyhyydestä kokemaa häpeää. Syyttävän sormen sijaan perheille kannattaa ojentaa auttava käsi, kirjoittaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton johtava asiantuntija Esa Iivonen.
Aikaisemmin saatu maksuhäiriömerkintä tai tarkempi maksukyvyn arviointi luotonannon yhteydessä suojaisi monessa tapauksessa velkakierteeseen ajautumiselta, kirjoittavat Takuusäätiön talousasiantuntijat Marjut Puputti ja Marika Haikola.
Valtioneuvoston, Suomalaisen rahapelijärjestelmän tulevaisuuden vaihtoehtoja selvittänyt, työryhmä (ns. Liikasen ryhmä) jätti raporttinsa helmikuun lopussa. Työryhmän työ on nyt lausuntokierroksella ja Takuusäätiö on lausunnonantajien joukossa.
Kun luomme kaikki yhdessä avoimempaa rahasta puhumisen kulttuuria, torjumme häpeää ja ennalta ehkäisemme hankalien rahavaikeuksien syntymistä, kirjoittaa Mun talous -toiminnan kehittämissuunnittelija Ella Niini.
