”Nyt keskityt vain itseesi ja paranemiseen.” Näin vakavasti sairastunutta usein ohjeistetaan. Mutta entä jos raha-asiat herättelevät yön tunteina ja apteekin kassalla miettii, mistä voi säästää, että saa lääkkeet maksettua, kirjoittaa Marketta Liljeström.

Taloudellinen hyvinvointi on saanut työpaikoilla osakseen vain vähän huomiota. Takuusäätiön talousasiantuntijat Marjut Puputti ja Marika Haikola peräänkuuluttavat työhyvinvoinnin päivittämistä 2020-luvulle.

Sitran asiantuntija Salla Nurminen hyppää hetkeksi ulos kauramaitokuplastaan ja tarkastelee blogitekstissään, mitä on kestävä elämä ja mitkä teot ovat oikeasti merkittäviä.

Kaksi kolmasosaa Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä tulee kotitalouksien kulutuksesta* – kotitalouksien valinnoilla on siis väliä, kun päästöjä pyritään vähentämään.

Millaiseksi kuvittelet ihmisen, joka elää ympäristöystävällisesti? Pyytääkö hän kahvilassa noutokahvin omaan kestomukiinsa, laittaa ruokansa tarkoin valituista luomuaineksista ja pukeutuu vain kotimaisiin, ympäristösertifioiduista materiaaleista valmistettuihin vaatteisiin?

Kun käyttää hyvin vähän rahaa kulutukseen ja kulutus on niukkaa, niin säästää ympäristöä. Eikö niin? Raha on käyttökelpoinen ja selkeä mittari monessa asiassa. Sitä se ei ole silloin, kun tarkastellaan kulutuksen sisältöä.

Tänä syksynä olemme nähneet pysäyttäviä kuvia maastopaloista ja niiden aiheuttamista savusumuista Yhdysvalloissa. Millaisia uutisia saamme, jos maapallon lämpötila nousee vielä asteen, kaksi tai enemmän?

Oman hiilijalanjäljen pienentäminen ei edellytä massiivisia investointeja tai siirtymistä askeettiseen elämäntapaan, kirjoittaa Marttaliiton hankekoordinaattori Erkki Ukkola Takuusäätiön blogissa.