Yhteistyöllä kokonaisvaltaisempaa tukea talous- ja velkavaikeuksissa

Toteutimme tänä syksynä MIELI ry:n kriisiauttamisen ja tukitoiminnan vapaaehtoisille suunnatun Kaaos mielessä ja kukkarossa -tietoiskun sekä tuotimme talous- ja velkaongelmien kohtaamiseen materiaalipaketin. Tavoitteena oli tarjota vapaaehtoisille tietoa talous- ja velkavaikeuksista sekä vahvistaa heidän valmiuksiansa kohdata ja käsitellä taloushuolia yhteydenottajien kanssa.

Lähtökohtana arvostava ja ennakkoluuloton kohtaaminen

Kun suunnittelimme tietoiskua ja materiaalia, pohdimme paljon vapaaehtoisen roolia: Miten vapaaehtoinen voi tukea talousvaikeuksissa, vaikka ei ole talous- ja velka-asioiden asiantuntija? Lähdimme liikkeelle vapaaehtoisten kriisiauttamisen koulutuksen pääperiaatteesta. Olennaista on arvostava ja ennakkoluuloton kohtaaminen, joka lähtee yhteydenottajan esille tuomista lähtökohdista käsin.

Vapaaehtoisen ei tarvitse erikseen kysyä talousasioista, jos ne eivät liity yhteydenottajan tilanteeseen. On kuitenkin tärkeää, että vapaaehtoinen tunnistaa talousvaikeuksiin viittaavat tilanteet ja ottaa vastaan yhteydenottajan joko suoraan tai välillisesti ilmaisemat rahahuolet ohittamatta asiaa. Tunnistamisen ja puheeksi oton tueksi tarjosimme tietoa talous- ja velkavaikeuksiin liittyvistä ilmiöistä ja kokemuksista sekä siitä, miten nämä kytkeytyvät arjen sujumiseen, mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin.

Pidämme myös tärkeänä talous- ja velkavaikeuksien normalisointia ja niihin liittyvän häpeän vähentämistä. Tämä madaltaa omalta osaltaan myös avun hakemisen esteitä.

Omien arvojen ja asenteiden reflektointi helpottaa kohtaamista

Ilmiö- ja kokemustiedon tarjoamisen lisäksi halusimme rohkaista vapaaehtoisia myös oman henkilökohtaisen rahasuhteensa pohtimiseen. Talousvaikeuksien avoin ja ennakkoluuloton kohtaaminen on helpompaa, kun on tietoinen omista rahaan liittyvistä arvoista, asenteista ja tunteista. Hyödynsimme Oma rahatarina -tehtävää, joka auttaa hahmottamaan omaa suhdetta rahaan ja ymmärtämään, että meillä kaikilla on omanlaisemme rahatarina.

Oma rahatarina -tehtävän tekemisen jälkeen voi pohtia, onko omassa rahatarinassa asioita, jotka voivat vaikeuttaa avointa kuuntelua. Esimerkiksi omat kipeät muistot voivat vaikuttaa siten, että keskustelussa sivuuttaa itselle hankalan asian.

Arjen voimavarojen vahvistaminen ja toivon luominen ensisijaista

Halusimme välttää liiallista huoli- ja ongelmakeskeisyyttä. Sen sijaan pidämme tärkeänä voimavaralähtöisyyttä: myötätuntoinen kohtaaminen, toivon vahvistaminen ja uusien näkökulmien avaaminen voivat vahvistaa hyvinvointia taloushuolien keskellä.

Halusimme tukea vapaaehtoisia siinä, miten he voivat auttaa yhteydenottajia tunnistamaan omia voimavarojaan ja löytämään mielekkyyttä arkeen, vaikka taloudelliseen tilanteeseen ei löytyisikään nopeaa ratkaisua. Tässä voi hyödyntää Mielenterveyden käsi -ajattelumallia. Yhdessä keskustellen voi pohtia unen, ravinnon, ihmissuhteiden, liikkumisen ja mielekkään vapaa-ajan merkitystä hyvinvoinnille.

Keskustelussa on kuitenkin hyvä muistaa, että kuormittuneena voi vaatia erityisiä ponnisteluja lähteä toteuttamaan omaa hyvinvointia vahvistavia muutoksia. Koska talousvaikeuksiin liittyy usein toivottomuuden kokemuksia, on keskustelussa tärkeää kysyä myös itsemurha-ajatuksista.

Tietoa kannattaa tarjota, mutta neuvominen raha-asioissa voidaan kokea myös loukkaavana

Arjen voimavarojen tukemisen lisäksi halusimme kannustaa vapaaehtoisia olemaan yhteydenottajan tukena talous- ja velka-asioiden miettimisessä ja konkreettisen tiedon etsimisessä.

Perintään, maksuhäiriömerkintään ja ulosottoon liittyvät asiat ovat monimutkaisia ja voivat tuntua myös kohtuuttomilta ja epäreiluilta. Toisaalta tilanteisiin liittyy usein myös pelkoja ja väärinkäsityksiä, joista ääneen puhuminen voi rauhoittaa tilannetta.

Vapaaehtoinen voi tarvittaessa hyödyntää Takuusäätiön verkkosivuille koottua tietoa ja välineitä talous- ja velkahuolista keskustelun tukena. Huomiota kannattaa kohdistaa asioihin, joihin yhteydenottajalla on mahdollisuus itse vaikuttaa.

Toisaalta on tärkeä tiedostaa, että neuvominen raha-asioissa saatetaan kokea loukkaavana, jos neuvoja ei nimenomaisesti kysytä. Neuvomisen sijaan keskustelua voi syventää esittämällä avoimia kysymyksiä, kuten, mitä ajatuksia tai huolia tilanteeseen liittyy.

Palveluohjausta tarpeen ja tilanteen mukaisesti – ei liian nopeasti ja suoraviivaisesti

Pohdimme myös sitä, miten ohjeistaa vapaaehtoista palveluohjauksessa. Totesimme, että kohtaaminen ja kuuntelu ovat yleensä aluksi tärkeintä tilanteen herättämien tunteiden ja ajatusten purkamiseksi. Halusimme välttää liian nopeaa ja suoraviivaista ohjausta palveluihin silloin, kun tilanne ei sitä vaadi. Talous- ja velkaongelmiin ei usein löydy nopeita tai helppoja ratkaisuja. Siten epärealistisia toiveita siitä, että ongelmat heti seuraavalla yhteydenotolla ratkeaisivat, ei kannata luoda.

Toimme kuitenkin vapaaehtoisille esiin, että yhteydenottajaa kannattaa rohkaista kysymään lisää tietoa omaan taloustilanteeseensa. Tämän vuoksi kerroimme tietoiskussa ja materiaalissa talous- ja velkavaikeuksissa auttavista tahoista, kuten Takuusäätiön neuvontapalveluista, Oikeuspalveluviraston talous- ja velkaneuvonnasta sekä seurakuntien diakoniatyöstä.

Palvelutarpeiden tunnistamisessa on tärkeää kiinnittää huomiota myös yhteydenottajan elämäntilanteeseen. Esimerkiksi YLVA-hankkeessa on kehitetty materiaaleja talousvaikeuksissa olevien lapsiperheiden tukemiseen.

Talousvaikeuksissa sosiaalisilla suhteilla on iso merkitys hyvinvoinnille

Ammattiavun lisäksi haluamme korostaa myös sosiaalisten suhteiden merkitystä. Hyvät ihmissuhteet ovat iso voimavara, joka auttaa monia jaksamaan talousvaikeuksien keskellä. Toisaalta talousvaikeuksiin voi liittyä vetäytymistä sosiaalisista tilanteista sekä tilanteen salaamista muilta. Tämän vuoksi yhteydenottajan sosiaalisten verkostojen kartoittaminen ja niiden vahvistaminen voi olla olennaista hyvinvoinnin lisäämiseksi. Häpeän taakkaa saattaa keventää se, että lähipiiristä tai vaikkapa vertaistukiryhmistä löytyy luotettavia henkilöitä, joiden kanssa voi jutella avoimesti tilanteestaan.

Lisäksi lapsiperheen vanhempia voi kannustaa juttelemaan lapsille ikätasoisesti perheen rahatilanteesta. Mielenterveyden näkökulmasta avoin puhuminen asioista on yleensä parempi vaihtoehto kuin salaaminen, sillä lapset ja nuoret yleensä vaistoavat ja huomaavat perheen rahatilanteen ja huolet. Esimerkiksi Raha stressaa – voimavaroja ja hyvää mieltä lapsiarkeen –vihosta voi saada konkreettisia vinkkejä, miten puhua lapsille perheen tiukasta taloustilanteesta.

Yhteistyö jatkuu ja laajenee ensi vuonna

Tehty yhteistyö opetti myös meille itsellemme paljon. Se kirkasti ja vahvisti näkemystämme siitä, että vapaaehtoisilla on tärkeä rooli ja merkitys talousvaikeuksissa olevien kohtaamisessa, tukemisessa ja eteenpäin ohjaamisessa. Yhteistyömme myötä pystyimme tarjoamaan kriisiauttamisen vapaaehtoisille kokonaisvaltaisempaa tukea, jossa yhdistyy asiantuntijuutemme talous- ja velkakysymyksissä ja mielenterveyden tukemisessa.

Yhteistyöstä saadut kokemukset ja opit kantavat meitä myös tulevaisuudessa. Uusi vapaaehtoisten koulutustilaisuus on jo sovittu ensi vuoden alkupuolelle. Ensi vuonna tiivistämme yhteistyötämme myös talousvaikeuksissa olevien lapsiperheiden vanhempien voimavarojen ja taloudellisen toimintakyvyn tukemisessa. Tavoitteena on vahvistaa myös verkostoyhteistyötä talousneuvontaa tarjoavien tahojen sekä mielenterveys- ja lapsiperhetoimijoiden välillä.

Minna Markkanen, johtaja, verkostot ja kestävä kehitys, Takuusäätiö

Minna Magnusson, projektipäällikkö, YLVA – ylivelkaantuneiden mielenterveyden ja vanhemmuuden tukeminen -hanke, MIELI Suomen Mielenterveys ry