Menetelmällisyys ja voimavaralähtöisyys lisäävät talousneuvonnan vaikuttavuutta

Takuusäätiö on kehittänyt talousneuvonnan ja -ohjauksen menetelmiä yhteistyössä taloussosiaalityön kehittäjien ja tutkijoiden kanssa jo kymmenen vuoden ajan. Yhteistyön tuloksena on syntynyt asiakastyössä hyödynnettäviä työmenetelmiä, kuten:

• Ecomap-verkostokartta sovellettuna raha-asioihin, joka auttaa kartoittamaan asiakkaan sosiaalisia verkostoja ja kokonaistilannetta
• Rahatarina, jonka avulla asiakkaan suhdetta rahaan voi tarkastella keskustellen ja kokemuksellisesti
• Penno -budjettisovellus, joka auttaa tulojen ja menojen yksityiskohtaisessa jäsentämisessä ja seuraamisessa sekä kulutusvalintojen reflektoinnissa

Kainuun hyvinvointialueella toteutetussa tutkimuksessa arvioitiin yllä mainittujen menetelmien vaikutuksia asiakkaiden tilanteisiin vuosina 2024–2025. Tutkimus oli osa Aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset -hanketta, jonka tutkimuksellinen raportti julkaistiin maaliskuun alussa.

Raportti esittelee hankkeen tulokset Pohjois-Suomen yhteistyöalueen (YTA) aikuissosiaalityössä, mutta tarjoaa myös kyseistä kontekstia laajemmin höydyllisiä näkökulmia talousneuvonnan ja -ohjauksen vaikutuksien jäsentämiseen ja arviointiin.

Tavoite määrittää talousneuvonnan vaikuttavuutta

Raporttia lukiessani jäin pohtimaan talousneuvonnan tavoitteita erityisesti tilanteissa, joissa asiakkaan toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi pitkäaikaisten taloushuolien seurauksena. Mikä on tilanteessa realistinen tavoite ja miten se määrittyy? Vastaus tähän kysymykseen on olennainen talousneuvonnan vaikuttavuuden näkökulmasta, koska tavoite ohjaa työskentelyä, vaikuttaa asiakkaan sitoutumiseen ja toimijuuteen sekä määrittää sen, mitä pidetään onnistumisena.

Kainuun hyvinvointialueen tutkijasosiaalityöntekijä Petri Vuorijärvi sanoittaa hyvin tutkimansa taloussosiaalityön intervention tavoitteita: Hyödyntämällä taloussosiaalityön työmenetelmiä etsitään asiakkaan kanssa muutostarpeita ja niiden toteuttamisen mahdollisuuksia. Tämä voi avata uusia, aiemmin tiedostamattomia realistisia mahdollisuuksia tilanteen parantamiseksi.

Talousneuvonnan onnistuminen edellyttää realististen tavoitteiden lisäksi asiakkaan tukemista muutostarpeiden tunnistamisessa ja muutoksen toteuttamisessa. Tässä vuorovaikutus ammattilaisen ja asiakkaan välillä on ratkaisevaa.

Voimavaralähtöinen työote on edellytys vaikuttavalle asiakastyölle

Tutkimusraportin mukaan voimavaralähtöinen työote on edellytys vaikuttavalle asiakastyölle. Työskentelyssä nousee tällöin keskeiseksi luottamus, asiakkaan vahvuuksien ja oman asiantuntijuuden tunnustaminen, vastavuoroisuus ja yhteinen tavoitteenasettelu. Lisäksi on hyväksyttävä takapakit ja pettymykset sekä oltava valmis päivittämään tavoitteita asiakkaan tilanteen muuttuessa.

Tutkimus antaa tukea sille, että taloussosiaalityön menetelmiä eli Ecomap-verkostokarttaa, rahatarinaa ja Pennoa kannattaa hyödyntää asiakastyössä. Näiden avulla asiakkaalle voidaan tarjota uusia näkökulmia ja konkreettisia mahdollisuuksia raha-asioiden hallintaan. Ne vahvistavat myös asiakkaan kokemusta siitä, että omaan talouteen on mahdollista aikaansaada muutoksia. Lisäksi velkatilanteen selvittämisen yhdistäminen talousneuvonnan interventioon voi parantaa intervention vaikuttavuutta, sillä asiakkaan tuen tarve velkatilanteessa ja motivaatio muutokseen olivat selvästi yhteydessä intervention arvioituun myönteiseen vaikutukseen.

Talousneuvonnan vaikuttavuuden arvioinnissa tuleekin tunnistaa laaja-alaisesti sekä muutosta mahdollistavat että estävät tekijät. Olennaista on kysyä miten ja miksi vaikutukset tietyssä tilanteessa syntyvät tai jäävät syntymättä. Myös syntyneiden hyötyjen ja vaikutusten tarkka määrittely on tarpeen.

Tutkimuksessa intervention tuottamat hyödyt (lyhytaikainen vaikuttavuus) vaihtelivat. Interventio paransi joidenkin asiakkaiden taloustilannetta jopa huomattavasti, kun rahankäyttö vähentyi useilla sadoilla euroilla turhaksi arvioituun asiaan, jota asiakas ei ollut aiemmin tiedostanut. Lisäksi hyötyä tuli myös siitä, kun asiakas koki taloudellisen tilanteensa parantuneen ja oli luottavaisempi taloudelliseen toimintakykyynsä. Osa asiakkaista kehitti intervention tukemana arjessaan toimivia rahankäytön menetelmiä, jotka tukivat talouden hallintaa. Asiakkaan lisäksi myös hänen perheenjäsenensä käsitykset toteutuneesta rahankäytöstä saattoivat selkiytyä intervention aikana.

Kaikissa tilanteissa interventio ei tuottanut hyötyä. Intervention aikana ei löydetty korjaamista vaativaa tai toteutettavissa olevaa taloudellista tilannetta parantavaa asiaa. Usein näissä tilanteissa asiakkaalla oli jo taloudellinen tilanteensa itsenäisesti hallussa vallitsevissa olosuhteissa. Toisaalta asiakkaalla ei ollut henkisiä voimavaroja taloustilanteeseensa muutosta tuovaan käsittelyyn. Myös päihteiden ongelmakäyttö tuli esiin merkittävänä muutosta estävänä tekijänä.

Miten nykyiset palvelut mahdollistavat talousneuvonnan vaikutuksia?

Vaikuttava talousneuvonta edellyttää toimivien työmenetelmien lisäksi usein emotionaalista tukea ja asiakkaan luottamuksen saavuttamista.

Keskeinen kysymys on, kuinka hyvin nykyiset palvelut edistävät voimavaralähtöistä työskentelyä, jossa haavoittuvassa tilanteessa elävän asiakkaan kanssa yhdessä etsitään mahdollisuuksia muutokseen, rakennetaan luottamusta, tunnistetaan yksilöllisiä vahvuuksia ja suhtaudutaan joustavasti tavoitteiden muuttumiseen. Entä miten palveluita voitaisiin kehittää siten, että siirryttäisiin entistä enemmän akuutteihin ongelmiin reagoivasta toimintatavasta kohti asiakkaan tulevaisuuden tavoitteiden ja mahdollisuuksien tukemista?

Minna Markkanen
Johtaja, koulutukset ja verkostotyö

Kuvituskuva: Pexels