”Arki adhd:n kanssa on kroonista hetkessä elämistä”
Minni Metso sai adhd-diagnoosin muutama vuosi sitten. Diagnoosin saaminen oli käänteentekevää. Se antoi syyn ajatella asioita eri tavalla ja luvan elää hetkessä myös taloudellisesti.Minni Metso (23) ei muista asioita, joita hän ei näe. Siksi hänen keittiönkaapeissaan ei ole ovia. Muuten hän saattaisi ostaa kymmenen pakettia riisiä, ja ruoka-aineet vanhentuisivat kaappien uumenissa.
– Koska jääkaappiin ei saa lasiovea, ruokaa pilaantuu aika paljon. Se on aikamoinen kustannus, Minni myöntää.
Hän on elänyt adhd-diagnoosin kanssa vasta pari vuotta. Läpi elämän hänellä on ollut tilanteita, joissa hän ei ole tiennyt, miten pitäisi toimia ja miksi jotkin asiat ovat hänelle vaikeampia kuin muille.
Minni on aina ollut hyvä koulussa, mutta lapsuudessa haasteita tuottivat erityisesti sosiaaliset suhteet. Alakoulussa ystävyyssuhteita alkoivat värittää salaisuudet ja ihastukset. Sosiaalisia kiemuroita oli vaikea ymmärtää.
Minni oli hyväntahtoinen lapsi, mutta sanat ryöpsähtivät suusta ajattelematta, ja tunnereaktiot olivat voimakkaita. Aikuiset päivittelivät, miten hän taas laukoi sammakoita suustaan.
Olen koko ajan joutunut toteamaan, että jotkin asiat eivät vain toimi kohdallani.
Joka suunnasta tuli vaatimuksia, miten kuuluisi toimia, elää ja olla. Minnistä tuntui usein siltä, että hän hakkaa jatkuvasti päätään seinään.
– Olen koko ajan joutunut toteamaan, että jotkin asiat eivät vain toimi kohdallani. On kuitenkin pitänyt yrittää, koska ne toimivat kaikilla muilla. Kyllä niiden pitäisi silloin minunkin kohdallani toimia, Minni muistelee.
Adhd-diagnoosin saaminen muutama vuosi sitten oli käänteentekevää, koska se antoi syyn ajatella asioita eri tavalla. Minni lakkasi etsimästä virheitä itsestään.
– Toimintani johtuu aivoistani. En voi aivojani muuttaa tai vaihtaa. Sen takia olen koittanut muuttaa ympäristöä, jossa elän.
Suunnitelmallisuudesta hetkessä elämiseen
Adhd vaikuttaa usein toiminnanohjaukseen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että adhd-oireisen voi olla vaikea tehdä suunnitelmia ja pysyä suunnitelmissa. Työmuistin kanssa voi olla haasteita, minkä takia asiat unohtuvat.
Minnin on esimerkiksi vaikea suunnitella ostoslistaa ja käydä sen kanssa kaupassa. Suunnittelu ei ole harkitsevaa, vaan impulssit ohjaavat, mitä ruoka-aineita listalle päätyy.
Yleinen neuvo käydä ruokakaupassa kerran viikossa hävikin välttämiseksi tuottaa Minnin arjessa päinvastaisen tuloksen. Biojäteastia täyttyy ruuista, koska ruoka-aineet unohtuvat jääkaappiin.
– Olen joskus ostanut isompia määriä ruokaa kaappeihin, mutta jostain syystä en vain tee sitä ruokaa, minkä olen suunnitellut tekeväni, Minni kertoo.
Jotta ruoka-aineet eivät unohtuisi kaappien uumeniin, hän päätti ostaa kotiinsa läpinäkyviä säilytysrasioita. Lopulta hän poisti keittiönkaapeista kokonaan ovet.
Minnille on elinehto asua kaksiossa, koska tilaa hengittää on enemmän. Kaksiossa tavarat voivat olla levittäytyneenä ympäriinsä, eikä asunto näytä räjähtäneeltä. Yksiössä pienikin sotku tuntuu hallitsemattomalta.
– Jos kämpässä on useita eri juttuja sotkussa, voi olla vaikeampi siivota sen takia. Jos jokin asia vaikuttaa isolta, adhd-oireiselle ihmiselle se voi vaikuttaa ylitsepääsemättömän isolta.
Joinakin päivinä kotoa lähteminen tuottaa vaikeuksia. Aivot virittäytyvät tekemään mitä tahansa muuta kuin ohjaamaan jalkoja astumaan kotioven kynnyksen yli. Siksi Minnin koti sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, ruokakauppa muutaman sadan metrin päässä.
Tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus vaikuttavat Minnin arkeen ja rahankäyttöön. Hän ostaa usein vahingossa väärän bussilipun oikean lisäksi. Suoratoistopalvelun koukuttavaa tv-sarjaa on vaikea jättää kesken, vaikka siinä hetkessä ei olisi järkevää laittaa rahaa seuraavaan maksulliseen jaksoon.
Aina voi yrittää suunnitella, mutta arki adhd:n kanssa on kroonista hetkessä elämistä.
Vähentääkseen impulsiivisia ostoksia Minni on yrittänyt muokata ympäristöään niin, että rahan käyttäminen hetken mielijohteesta on vaikeampaa.
– Olen esimerkiksi poistanut itseltäni Woltin ja Foodoran sovellukset kokonaan. Se on ollut todella hyvä päätös, koska sen jälkeen ruokaa on tullut tilattua todella vähän kotiin.
Kokeilemalla ja erehtymällä Minni on myös todennut, mitkä keinot eivät toimi hänen arjessaan. Enää hän ei yritä tehdä itselleen budjettia tai suunnittele ruokaostoksia etukäteen.
– Voisin tehdä todella perusteellisen budjetin itselleni, mutta en vilkaisisi sitä enää sen jälkeen, kun olen tehnyt sen. Aina voi yrittää suunnitella, mutta arki adhd:n kanssa on kroonista hetkessä elämistä, Minni summaa.
Kun hän on uskaltanut tehdä asioita omalla tavallaan ja luopunut muiden asettamista vaatimuksista, arki ei ole tuntunut enää niin kuormittavalta.
Avointa puhetta rahasta
Minni puhuu avoimesti ystäviensä kanssa niin rahasta kuin rahahuolista. Jos jollakulla ystävistä on heikompi taloudellinen hetki, ei hänen tarvitse osallistua yhteisen illanvieton kuluihin. Ketään ystävistä ei jätetä ulkopuolelle rahatilanteen takia.
Minni uskoo, että itähelsinkiläisyys on muovannut hänen suhtautumistaan rahaan.
– Itä-Helsingissä sosioekonominen tilanne ei ole yleisesti ottaen niin korkea. Ei ole kenellekään yllätys tai shokki, että rahaa ei olisi.
Meidän yhteiskuntamme tukineen ei näe adhd:tä sellaisena asiana, joka vaikuttaa rahankäyttöön.
Minni on sosionomiopiskelijana tottunut siihen, että rahasta on välillä tiukkaa, vaikka hän on tehnyt opiskelujensa aikana töitä. Adhd on ollut yksi lisäkulu arjessa, koska adhd-lääkkeet ja psykoterapia kustantavat useita satasia.
– Kaikista vaikeinta on ollut se, että varsikin näin opiskelijana meidän yhteiskuntamme tukineen ei näe adhd:tä sellaisena asiana, joka vaikuttaa rahankäyttöön. Olen saanut opiskelijana täsmälleen saman määrän rahaa kuin kaikki muutkin opiskelijat.
Minni ei pelkää nostaa rahaan liittyviä epäkohtia esiin. Hän on huomannut, että rahasta puhuminen on sukupolvikysymys.
– Olen saattanut puhua vanhempien ihmisten kanssa inflaatiosta ja siitä, miten sen kanssa on kurja pärjätä opiskelijataloudessa. Tuntuu, että he kokevat sen aiheen kauhean epämukavaksi. Meille nuorille rahasta puhuminen on yleisesti helpompaa.
Haasteista voimavaraksi
Vielä muutama vuosi sitten Minnin opinnot olivat kaatumassa. Koulutehtävät kasaantuivat ja tentteihin ei ollut voimavaroja lukea. Jos hänen ystävänsä ei olisi epäillyt itsellään adhd:tä, Minni ei olisi ehkä hoksannut hakeutua tutkimuksiin.
Minni on löytänyt keinon, miten hän on voinut kääntää haasteensa voimavaraksi. Hän on juuri valmistunut sosionomiksi ja toivoo pääsevänsä työskentelemään adhd-oireisten nuorten tai nuorten aikuisten parissa. Tällä hetkellä hän toimii ADHD-liiton ADHOODS-palvelimella koulutettuna vertaisena 16–29-vuotiaille adhd-oireisille nuorille.
Vapaa-ajallaan Minni päästää luovuuden valoilleen; maalaa, luo musiikkia ja äänittää podcasteja.
– Haaveilen onnellisesta ja mielekkäästä arjesta, siitä että saan tehdä itseäni kiinnostavia asioita ja että saisin oikeasti oman potentiaalini käyttöön.
Mitä ajattelet rahasta, Minni?
Mikä on paras rahaoivalluksesi?
Kaikista tärkeintä on, että tuntee oman itsensä ja omat mallit käyttää rahaa. Se on ylipäätään avain siihen, mitä keinoja pystyy itselleen edes luomaan.
Mihin asioihin tykkäät käyttää rahaa?
Tykkään tehdä hankintoja, jotka sujuvoittavat arkeani. Kuivaava pyykinpesukone on ollut älyttömän iso juttu arjessa. Ihan jo sen takia, että ei ole kuivuvia ja likaisia pyykkejä lojumassa ympäriinsä. Se parantaa tosi paljon omaa hyvinvointiakin.
Mitkä ovat säästövinkkisi?
Säästän vahingossa. S-bonukset menevät suoraan sijoitustilille. Olen joskus säästänyt palautuspullojen kuiteista saadut rahat.
Mitkä ovat vahvuutesi raha-asioissa ja elämässä ylipäätään?
Luovuus ja ongelmanratkaisukyky! Keksin erilaisia keinoja ja kokeilen niitä. Etsin itselleni toimivimmat tavat.
Teksti: Sini Rantanen, Takuusäätiö
Kuvat: Minni Metso, kuvituskuvat Canva