Kuraattori Camilla Peltola rohkaisee nuoria puhumaan rahasta
Camilla Peltola kohtaa työssään erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Raha-asiat ovat usein syynä hakeutua hänen luokseen. Palkitsevimpia ovat hetket, kun nuori uskaltaa luottaa häneen ja pyytää apua.Camilla Peltola sammuttaa usein työhuoneensa kirkkaana loistavat loisteputkivalot ennen kuin häntä tapaamaan tullut nuori istuu alas. Pöydällä on pienessä rasiassa apuvälineitä stimmaukseen. Metallista koukeroista esinettä voi väännellä ja kohokuvioista muoviesinettä tunnustella käsissä. Ne auttavat rauhoittamaan hermoston.
– Yritän tehdä huoneesta mahdollisimman aistiystävällisen. Ilmastointi kyllä hurisee aika lujaa, Peltola naurahtaa.
Hän työskentelee Helsingin kaupungin kuraattorina toisen asteen erityisammattioppilaitoksissa, Livessä ja Spesiassa. Tänään hänen työhuoneensa on Ammattiopisto Liven tiloissa. Erityisammattioppilaitoksissa opiskelee nuoria, jotka tarvitsevat vaativaa erityistä tukea sairauden, vamman tai oppimisvaikeuksien vuoksi.
– Opiskelija voi itse varata ajan minulta tai hän voi pyytää opettajalta tukea. Täällä on hyvin välitön tunnelma. Opiskelijat ovat tottuneet keskustelemaan aikuisten kanssa.
Raha-asiat ovat usein syynä, miksi nuori hakeutuu Peltolan luo ja haluaa jutella. Puheeksi voi ottaa millaisen rahahuolen tahansa.
Eräs Peltolan tapaama nuori kertoi, että seurustelu sai hänet kuluttamaan yli varojensa. Hän halusi huomioida tyttöystäväänsä ostamalla tälle lahjoja. Eräällä toisella rahahuoli liittyi ruokamenoihin ja säästämisen vaikeuteen. Jääkaappiin ostetut punalaputetut tarjoustuotteet pilaantuivat, koska hän ei pystynytkään syömään niitä. Neurokirjon piirteiden vuoksi hän tarvitsee tiettyjä turvaruokia.
Peltola kohtaa myös täysi-ikäisiä nuoria, joille on ehtinyt kertyä maksuhäiriömerkintöjä. Näiden nuorten taustalla on ollut esimerkiksi impulsiivisuutta, mikä on saanut ostamaan harkitsematta ja osamaksulla. Myös nuorten
rahapelaaminen herättää huolta.
– Ajattelen, että liikapelaaminen on usein oire jostain, esimerkiksi yksinäisyydestä. Pelaamisen kierrettä voi olla vaikea saada itsenäisesti katkaistua, etenkin jos yrittää pelaamalla saada takaisin peleissä menettämiään rahoja, Peltola kertoo.
Taloustaitojen perusteet haltuun
Peltola lähtee usein nuorten kanssa liikkeelle taloustaitojen perusteista. Mitä rahoja tulee? Mihin rahat menevät? Ollaanko miinuksella vai plussalla? Tukea ja välineitä rahasta puhumiseen hän on saanut Takuusäätiön ammattilaisille suunnatuista koulutuksista.
– Ne koulutukset ovat olleet inspiroivia ja tuoneet paljon hyviä ideoita kuraattorin työhön!
Peltola saattaa kaivaa esiin Välttämätön, tarpeellinen vai turha -pelin, ja herättelee nuorta miettimään omia kulutusvalintojaan. Säästöpolku -tehtävä konkretisoi, että säästämisen voi aloittaa muutamallakin eurolla.
Hetkessä eläville nuorille raha on tänä päivänä näkymätöntä. Siksi Peltolan ikisuosikki on Penno. Verkossa toimiva sovellus näyttää, mihin rahat menevät ja mistä ne tulevat.
– Jäin itse Pennon avulla kiinni, miten paljon minulla on mennyt rahaa lounaisiin. Sen jälkeen olen tehnyt enemmän eväitä töihin, Peltola nauraa.
Saman tarinan hän kertoo usein nuorillekin. Sen opetus on; aikuinenkaan ei välttämättä tiedä, mihin rahat kuluvat ennen kuin alkaa seurata niitä.
"Kuraattorina pystyn myös kehumaan ja kannustamaan, että hienosti menee, kyllä sä osaat", Peltola kertoo. Taloustaidoilla on vaikutusta nuorten elämään ja tulevaisuuteen
Ennen kuraattorin ammattia Peltola työskenteli lastensuojelussa ja nuorten sosiaalityössä. Siellä hän näki, mihin talousvaikeudet johtavat, jos niihin ei tartuta ajoissa.
– Kuraattorin työ on ennaltaehkäisevää kohtaamistyötä. Voin vielä yrittää vaikuttaa siihen, etteivät asiat kriisiytyisi.
Kuraattorin työssä on tärkeää tunnistaa paitsi suojaavat tekijät, myös riskitekijät. Nuoren vanhemmat voivat olla työttömiä tai sairastuneet vakavasti. Taloustaidot voivat siirtyä tai jäädä siirtymättä sukupolvelta toiselle. Tutkimuksissa on todettu, että maksuhäiriömerkinnän saaneilla nuorilla on muita useammin taustalla oppimisvaikeuksia, neuropsykiatrisia piirteitä, sosiaalisia haasteita ja käytöshäiriöitä.
– Ei pidä kuitenkaan ajatella mustavalkoisesti, että A johtaa B:hen, vaan tunnistaa, miten kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa, Peltola painottaa.
Hän tietää, että valtaosalla nuorista menee hyvin. Kuraattorina hän kohtaa kuitenkin niitä erityisnuoria, joilla raha-asiat ja arki ovat solmussa.
Rahahuolet ja velkaantuminen nostavat nuorissa häpeän pintaan. Samaan aikaan he elävät yltäkylläisessä digitaalisessa maailmassa, jossa kuluttaminen on impulsiivista ja salakavalaa: sosiaalisen median syöttämät paineet, fomo, pelien mikromaksut, wolttaaminen.
– Jos näistä asioista puhuttaisiin oppilaitoksissa yhteisesti ja kauhistelematta aikuisjohtoisesti, siitä voisi syntyä nuorille enemmän ymmärrystä, että taloustaidot ovat tärkeitä ottaa haltuun, niillä on vaikutusta omaan elämään ja tulevaisuuteen, Peltola pohtii.
Nyt hän suunnitteleekin talousosaamisen oppituntia, jossa rahasta puhutaan yhdessä nuorten kanssa. Eväitä, ideoita ja sparrausta tunnin sisältöihin hän sai Takuusäätiön asiantuntijoilta.
– Nuoret ovat aivan mahtavia antamaan toisilleen vertaistukea ja vinkkejä! Yhdessä voimme hälventää esimerkiksi somen syöttämää mielikuvaa, että kaikilla on jotain mitä itsekin pitäisi saada.
On selvää, että Peltolalle nuoret ovat sydämen asia. Hänestä palkitsevinta kuraattorin työssä ovat hetket, kun nuori uskaltaa pyytää apua ja luottaa häneen.
Usein Peltolan huoneen oven raosta astuu sisään ihan tavallinen epävarma nuori, joka tarvitsee uskoa itseensä.
– Kuraattorina pystyn myös kehumaan ja kannustamaan, että hienosti menee, kyllä sä osaat. Sitäkin nuoret tarvitsevat, vahvistusta omalle osaamiselleen.
Teksti ja kuvat: Sini Rantakangas, Takuusäätiö