Olet täällä

Vertaislainat kasvattavat velkaneuvonnan tarvetta

Vertaislainat ovat lainausmuotona nousemassa pikavippien rinnalle, uutisoi Kauppalehti 18.5. Tältä näyttää myös velkaongelmaisia auttavassa Takuu-Säätiössä. Vapaaehtoista velkajärjestelyä hakevien ihmisten velkaluetteloissa on alkanut esiintyä huolestuttavan usein vertaislainoja.

Vertaislaina on vanha lainaustoiminnan muoto. Sen alkulähtökohdat ovat siinä, kun ystävä tai sukulainen lainaa tarpeessa olevalle rahaa ja korkoja ei juuri keräillä.

Vertaislainauksen muuttuessa voittoa tavoittelevaksi bisnekseksi mukaan on tullut välittäjätaho, kulut ja korot. Vertaislainayritys välittää kasvottoman sijoittajan sijoittaman rahan tuntemattomalle lainanottajalle.

Yhtiöt kertovat luokittelevansa asiakkaansa riskien ja maksukyvyn mukaan. Riskiluokitusta käytetään myös sijoittajien suuntaan tapahtuvassa markkinoinnissa. Mitä korkeampi riskiluokka, sitä suuremmat tuotot voi sijoitukselle saada.

Riskien ja maksukyvyn arviointi tekee vertaislainoista pikavippejä asteen verran reilumman tuotteen. Käytännössä lainayhtiöt joutuvat pikavippejä tarkemmin selvittämään asiakkaan maksukyvyn ja luottokelpoisuuden. Työn tulokset näkyvät myös siinä, että vertaislainayhtiöiden kertoman mukaan lainoja myönnetään merkittävästi pienemmälle osalle hakijoita kuin pikavippejä.

Miksi sitten velkaongelmaisten kannalta vertaislainat näyttävät osin ongelmalliselta tuotteelta? Erityisesti kysymys on siitä, että vertaislainoja markkinoidaan ihmisille välineenä, jolla voi yhdistellä ongelmaluotot ja tasapainottaa taloustilannetta.

Velkoja järjesteltäessä kannattaisikin olla aina yhteydessä velkaneuvonnan ammattilaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Periaatteessa pienten ongelmaluottojen yhdistely yhdeksi isommaksi lainaksi onkin toimivaksi todettu väline velkojen järjestelyyn. Ongelma on siinä, että vain harva osaa järjestellä velkansa itse.

Ongelmavelkatilanteessa ainoa kestävä ratkaisu on velkojen kokonaisjärjestely. Usein ihmiset yrittävät kuitenkin ratkaista tilanteensa omatoimisesti hakemalla uutta lainaa vain kaikkein ongelmallisimpiin luottoihinsa. Tästä seuraa, että velkakierre vain jatkuu ja syvenee. Itsenäisten järjestely-yritysten jälkeen apua haetaan Takuu-Säätiöstä tai kunnallisesta velkaneuvonnasta, jolloin tilanne on usein jo kärjistynyt esimerkiksi häätöuhkaan.

Velkoja järjesteltäessä kannattaisikin olla aina yhteydessä velkaneuvonnan ammattilaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Valitettavasti palvelut ovat suuren kysynnän vuoksi tällä hetkellä erittäin ruuhkautuneita. Kotitalouksien velkaongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta tilanne on erittäin huolestuttava.

Eri toimijoiden tarjoamaan talous- ja velkaneuvontaan tarvitaan lisää resursseja. Myös ihmisten omia selviytymiskeinoja on tuettava kehittämällä mm. sähköisiä neuvonta- ja tukipalveluita sekä erilaisten oma-apuvälineitä.  

 

Juha Pantzar

Juha A. Pantzar
toiminnanjohtaja
Takuu-Säätiö

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 24.5.2016.

Juha A. Pantzar, Takuu-Säätiö