Olet täällä

Tikkuja ristiin – oma kuluttajuus syyniin

Kuluttajuus kytkeytyy nykyisin aiempaa tiiviimpänä osana puheeseen oman talouden hallinnasta ja rahasta, mikä on hyvä. On jo korkea aika luopua ajattelumallista, jonka mukaan raha ja oma talous ovat jokin oma erillinen saarekkeensa ihmisen elämässä ja kieltää näkemästä totuutta siitä, miten raha tavalla tai toisella vaikuttaa ihan kaikkeen omassa elämässä, kuten esimerkiksi omaan hyvinvointiin, opiskelumahdollisuuksiin, ihmissuhteisiin ja arvoihin. Taloustaitohankkeessa olemme uudistaneet tehtäviä tätä ajattelumallia silmällä pitäen ja kiinnittäneet enemmän huomiota paitsi kuluttajuuteen myös siihen, miten raha kytkeytyy osaksi elämän eri osa-alueita.

Vihreät arvot ja ympäristötietoisuus ovat nykynuorille tärkeitä arvoja. Tutkimusten mukaan tämä ei kuitenkaan aina näy nuorten kulutuskäyttäytymisessä. Nuoruus kuitenkin usein tarkoittaa myös pienituloisuutta, joka aiheuttaa ristiriitaa omien arvojen ja kulutusmahdollisuuksien välillä. Toisaalta raha mahdollistaa sen, että kulutusvalintoja voi tehdä oman arvojensa mukaisesti ja ympäristötietoisesti, toisaalta taas matalampi tulotaso johtaa totaalikulutuksen vähenemiseen ja siten pienempiin ympäristövaikutuksiin.

Ruokahävikin pienentäminen tekee hyvää paitsi ympäristölle myös kukkarolle

Koronapandemian vuoksi vuosittainen maailman ylikulutuspäivä on siirtynyt usealla viikolla eteenpäin muuttuneiden kulutustottumusten vuoksi. Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja nollata fossiilisista polttoaineista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt yhden vuoden aikana. Koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen ennakoidaan pienentyvän noin 9 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Kuluttajaliiton selvityksen mukaan kodin ruokahävikin kerrotaan vähentyneen koronatilanteen aikana. Ruokaostoksia ja ruoanvalmistusta suunnitellaan aiempaa tarkemmin ja samoja ruoka-aineita useammalla eri aterialla hyödyntäen. Myös ruoan tilaaminen verkosta suurempina erinä on yleistynyt. Ruokahävikin pienentyminen tekee hyvää paitsi ympäristölle myös kuluttajan kukkarolle. Kuluttajaliitossa tehdäänkin nyt töitä sen eteen, että uudet käyttäytymismallit jäävät pysyviksi.

Tekipä mitä tahansa, tärkeintä olisi ainakin hetkeksi pysähtyä omien kulutustottumustensa äärelle

Myös Takuusäätiön Hallitse rahojasi -ryhmässä Facebookissa on käyty keskustelua koronan mukanaan tuomista vaikutuksista omaan talouteen niin hyvässä kuin pahassakin. ”Vaikka kotiinkuljetus maksaa sen kympin, olen säästänyt kuukausittain noin 100 euroa ostoksissani,” iloitsee eräs ryhmän jäsen. Verkkokaupasta tilaamisen plussina todettiin myös heräteostosten jäävän tekemättä, kun kaupasta tilaa vain tarpeellisen. Sama pätee myös silloin, kun kaupasta ostetaan kerralla suurempia eriä. Ei tee mieli poimia hyllystä mitään ylimääräistä, kun ostoksia on muutenkin paljon.

Monella taholla mietitään, jääkö koronan mukanaan tuomista positiivisista muutoksista jotain käteen myös myöhemmin, kun elämä normalisoituu? Miten kesä ja rajoitusten purkaminen vaikuttaa kulutukseen? Nyt voisikin olla hyvä aika tehdä oma sitoumus kestävistä elämäntavoista, vaikkapa Sitoumus2050 -palvelussa. Hyvään alkuun pääsee tekemällä Takuusäätiön hieman kevyemmän hiilijalanjälkitestin, joka kytkeytyy kohtuullisen minimin viitebudjetteihin. Tekipä mitä tahansa, tärkeintä olisi ainakin hetkeksi pysähtyä omien kulutustottumustensa ja niissä tapahtuneiden muutosten äärelle ja pohtia sitä, kuinka paljon tikkuja voi itse laittaa ristiin ilmastotalkoissa.

Eeva Piha. 

Eeva Piha, projektipäällikkö, Taloustaitohanke, Helsingin Diakonissalaitos

Taloustaitohanke on Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoima hanke, jossa OP:n, Nordean ja Danske Bankin vapaaehtoiset ohjaavat nuorille taloustaitoja.

 

Eeva Piha Taloustaitohanke, projektipäällikkö