Olet täällä

Kysymyksiä ja vastauksia perinnästä

Mitä on perintä?

Perinnässä peritään maksamatonta laskua tai velkaa.

Perintä alkaa yleensä, kun velkaa ei makseta ja esimerkiksi laina irtisanotaan. Velalliselle lähetetään maksuhuomautus tai maksuvaatimus ja maksusopimus. Silloin velan voi vielä maksaa vapaaehtoisesti. Kirjeen lähettää yleensä perintätoimisto.

Velkaa voidaan periä myös oikeudellisesti. Velalle haetaan käräjäoikeudesta maksutuomio ja velkoja toimittaa velan ulosoton perittäväksi. Jotkut velat kuten terveyskeskusmaksut ja sakot ovat ulosottokelpoisia ilman maksutuomiota.

Ulosotto voi periä velkaa suoraan velallisen palkasta tai eläkkeestä. Velkaa voidaan periä myös ulosmittaamalla eli myymällä omaisuutta.

Perinnässä alkuperäiseen velkaan lisätään perinnästä maksut ja viivästyskorot. Myös käräjäoikeuden maksutuomiosta maksu lisätään velkaan. 

Laskujen ja velkojen perintä alkaa eräpäivästä. Velkojen perintä päättyy viimeistään niiden lopulliseen vanhentumiseen.

Mikä on perinnän ja ulosoton ero?

Velkojen ja maksamattomien laskujen perintää on kahdenlaista:

  • Vapaaehtoista perintää, jolloin perintätoimisto lähettää maksuvaatimuksia velasta. Silloin on vielä mahdollisuus tehdä maksusopimus ja maksaa velka. Vapaaehtoista perintää sanotaan yleisesti perinnäksi.
  • Oikeudellista perintää, jolloin velkoja on hakenut velalle maksutuomion käräjäoikeudesta tai velka on ulosottokelpoinen ilman maksutuomiota. Velkoja voidaan silloin periä ulosoton kautta suoraan palkasta tai eläkkeestä. Ulosotto on oikeudellista perintää eli se perustuu lakiin.

Osa laskuista, kuten terveyskeskusmaksut ja sakot voidaan periä suoraan ulosotossa ilman maksutuomiota.

Miksi laskuja ja velkoja voidaan periä vasta pitkän ajan kuluttua?

Laskuja ja velkoja peritään harvakseltaan erityisesti silloin, jos

  • sinut on todettu varattomaksi ulosotossa
  • sinua ei ole tavoitettu, koska et ole esimerkiksi oleskellut paikkakunnalla, jossa olet ollut kirjoilla
  • sinulla on maksamatta jääneitä pieniä laskuja kuten lehtien tilauslaskuja, joihin velkoja ei ole hakenut maksutuomiota.

Näissä tilanteissa perintätoimisto on todennäköisesti siirtänyt velkasi jälkiperintään. Velkoja ei ole välttämättä hakenut niihin tuomiota, eikä niitä ole siksi peritty lainkaan ulosoton kautta.

Jälkiperintä, tai joskus myös velkoja itse huolehtii, etteivät velat pääse vanhentumaan ennen lopullista 15–25 vuoden vanhentumisrajaa. Velkoja perii saatavaansa harkintansa mukaan, mutta huolehtii siitä, ettei velan vanheneminen katkea. Siksi voit saada perintäpostia jopa kolmen tai viiden vuoden välein.

Mikäli saatavasta ei ole haettu maksutuomiota, velkojan on katkaistava vanheneminen kolmen vuoden välein. Mikäli saatavasta on haettu maksutuomio, velkojan on katkaistava vanheneminen viiden vuoden välein esimerkiksi kirjallisella maksuvaatimuksella. Velalla on kuitenkin lopullinen vanhentumisaika.

Velkoja selvitellessäsi muista siis tiedustella myös mahdollisia jälkiperinnässä olevia velkoja. Ainakin silloin, jos velkakierteesi on kestänyt pitkään, tuloistasi ei ole voitu ulosmitata tai olet ollut hankalasti tavoitettavissa.

Jälkiperinnässä oleviin velkoihin on tavallisesti kertynyt viivästyskorkoa ja pieniin velkoihin suurilta tuntuvia kuluja.  Kannattaa kysyä velkojalta voisiko niitä saada osan anteeksi.

Voiko eri perintätoimistoissa hoidossa olevat velat yhdistää yhteen perintätoimistoon?

Ei voi. Jokainen velkoja on tehnyt sopimuksen käyttämänsä perintätoimiston kanssa. Siksi velkoja ei voi siirtää perintätoimistosta toiseen velallisen pyynnöstä.

Voiko pelkät perintäkulut siirtyä ulosottoon?

Perintätoimisto voi periä vain suoraan ulosottokelpoisen kuluttajasaatavan perintäkuluja ulosottoteitse. Vuodesta 2013 lähtien se ei kuitenkaan ole saanut tehdä tätä omissa nimissään. Velallinen on vastuussa perintäkuluista vain varsinaiselle velkojalle.

Perintäkuluina voi vaatia enintään sitä määrää, jonka velkoja on sopimuksen perusteella suorittanut tai velvollinen suorittamaan perintätoimistolle. Lisäksi muun suoraan ulosottokelpoisen saatavan kuin kuluttajasaatavan perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia tietyin rajoituksin.

Vastaanko äitini kuoltua hänen veloistaan?

Vainajan velat eivät periydy perilliselle eli kuolinpesän osakkaille, jos toimitaan oikein. Vainajan tilillä olevilla rahoilla ja muusta omaisuudesta saatavilla myyntituloilla maksetaan ensin kuolinpesän velat tasapuolisesti kaikille velkojille. Ainoastaan hautaus- ja perunkirjoituskulut saa maksaa ennen muiden velkojen maksua.

Jos vainaja on varaton tai hänellä on velkaa enemmän kuin omaisuutta, velat jäävät velkojien tappioksi. Perunkirja laaditaan määräajassa ja toimitetaan verottajalle. Lisätietoa löydät oikeus.fi -sivuilta ja käytännön ohjeita perunkirjoituksesta löydät Verohallinnon sivuilta

Miten periä saatavaa yksityishenkilöltä?

Tämä riippuu millaisesta saatavasta eli velasta on kysymys.

Jos on kyse kaverille lainatusta rahasta, velkaa peritään samalla tavalla kuin mitä tahansa velkaa. Se miten asian kanssa kannattaa edetä, riippuu paljon muun muassa velan määrästä ja siitä, onko asiasta tehty velkakirja.

 

Palautetyökalu