Olet täällä

Talousneuvonnalla voidaan tuupata parempaan taloudelliseen käyttäytymiseen

Olemme Takuusäätiössä pohtineet viime aikoina paljon sitä, miten ihmisiä voisi tukea paremmin heidän taloudellisen käyttäytymisensä muutoksessa. Miten saada ihmiset hakemaan apua varhaisemmassa vaiheessa, jo paljon ennen kuin talousongelmat ovat kärjistyneet vakaviksi velkaongelmiksi? Entä minkälaisia uusia välineitä olisi tarpeen kehittää vaikuttavamman talousneuvonnan tueksi?

Yllä oleviin kysymyksiin saimme vastauksia syyskuussa Lontoon opintomatkallamme. Vierailimme Behaviour Change -ajatushautomossa, joka kehittää ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin soveltamalla käyttäytymistieteellisiä teorioita. Kaiken lähtökohtana on vahva ymmärrys siitä, miksi ihmiset käyttäytyvät tietyllä tavalla ja miten he tekevät arjessaan erilaisia valintoja. Tämän realistisen asiakasymmärryksen pohjalta kehitetään erilaisia interventioita ja välineitä, jotka auttavat muuttamaan käyttäytymistä.

Behaviour Change on ollut mukana kehittämässä käytännön välineitä asumisneuvonnan ja talousneuvonnan tueksi. Tavoitteena on auttaa ihmisiä ratkaisemaan talousongelmiaan ja tuupata (nudge) heitä eteenpäin kohti parempia päätöksiä. ”Työkalupakkien” taustalla on monia käyttäytymistaloustiedettä soveltavia periaatteita:

1. Palveluista on kerrottava selkeästi ja yksinkertaisesti. Talousneuvonnan suurimpana haasteena on tavoittaa ihmiset riittävän varhaisessa vaiheessa. Neuvonnan tarpeessa olevat ihmiset eivät usein edes tiedosta tarvitsevansa apua. He eivät myöskään osaa hahmottaa sitä, minkälaisesta neuvonnasta heille olisi apua ja kuka neuvontaa voisi tarjota. Tämän vuoksi palveluista on viestittävä selkeästi, yksinkertaisesti sekä käytännönläheisesti, jotta ihmiset saavat konkreettisen käsityksen siitä, mitä talousneuvonta on ja mitä hyötyä siitä on.

2. Kielellä on merkitystä. Käyttävätkö ammattilaiset osin tiedostamattaan muodollista ja virallista kieltä, joka on pikemminkin poissulkevaa kuin luokseen kutsuvaa? Ammattilaisille tutut termit voivat myös olla tuntemattomia ja vaikeita ymmärtää. Avainsana on empatia. Ystävällinen ja maanläheinen tapa kertoa palveluista houkuttelee ihmiset palveluiden pariin. Olennaista on myös positiivinen viesti, joka herättää tunteen aidosta välittämisestä.

3. Tiedonvälittäjillä on olennainen rooli. Organisaatio ei välttämättä itse tavoita avun tarpeessa olevia riittävän tehokkaasti. Tällöin viestinviejinä kannattaa käyttää ulkopuolisia agentteja, joihin luotetaan tai jotka ovat jopa henkilökohtaisesti yhteisössä tunnettuja. Toisaalta myös omalla organisaatiorakenteella on iso merkitys. Esimerkiksi asumisneuvonnan (apu) erottaminen muusta vuokranantajan toiminnasta (vuokraperintä) voi madaltaa kynnystä hakea apua vuokranmaksuun liittyvissä ongelmissa.

4. Taloushuolet ovat yleisiä, mutta ongelmista myös selvitään. Useimmilla meistä on rahahuolia jossain elämämme vaiheessa ja onnistumme myös selviämään niistä. Avun hakemisessa ei pitäisi olla mitään hävettävää, mutta siitä huolimatta liian moni jää ongelmiensa kanssa yksin. Ihmiset pitäisi saada tuntemaan, etteivät he ole ongelmineen yksin. Talousongelmien yleisyyden voi tehdä näkyväksi esimerkiksi kertomalla, kuinka moni on jo saanut apua tarjolla olevista palveluista.

5. Huomio tavoitteisiin, ei vain ongelmiin. Ihmisiä on autettava näkemään se, miten oman talouden hallinta voi parantaa heidän elämäänsä. Talousneuvonnassa ei pidä puhua vain rahasta. On keskusteltava myös siitä, minkälaisia toiveita kukin meistä haluaa elämässään toteuttaa.

6. Aikaa oman tarinan kertomiseen. Usein tärkeä ensimmäinen askel on puhuminen siitä, mitä elämässä on tapahtunut. Mikäli talousneuvonnassa eläydytään ihmisen kokemiin ongelmiin, lähtee hän todennäköisemmin itse työstämään niitä kohti ratkaisua. Tämän vuoksi on tärkeää, että ihmiselle annetaan aikaa selittää tilannettaan. Samalla se voi auttaa purkamaan kuormittavia tunteita ja vähentää taloushuoliin liittyvää stressiä.

7. Ei yleisluonteisia neuvoja, vaan ratkaisuja henkilön omaan tilanteeseen. Pelkkä neuvojen tarjoaminen ei useinkaan saa aikaan toivottua käyttäytymisen muutosta. Vaikuttava talousneuvonta tarjoaa vaihtoehtoja, joista on suoraa hyötyä ihmisen omaan tilanteeseen. On tärkeää tunnistaa myös talousneuvonnan rajat. Esimerkiksi taloudenhallinnan opeilla on vähän (jos lainkaan) sijaa tilanteessa, jossa ihminen on jo pitkään taiteillut päivästä toiseen tiukan budjettinsa kanssa, eivätkä rahat riitä kunnolla edes elämisen perusmenoihin.

8. Pienetkin onnistumisen kokemukset rohkaisevat eteenpäin. Talousneuvonnassa tiedon jakamisen sijaan olennaista on keskittyä itse tekemiseen. Ihmisen voimaantuminen alkaa usein siitä, että hän itse toimii ongelmansa ratkaisemiseksi ja näkee tekojensa tuottavan tulosta. Erityisesti alussa pienetkin onnistumisen kokemukset voivat olla käänteentekeviä. Talousneuvonnassa hyvä ohjenuora on: “Don’t tell people what to do, make it easy for them to do the right thing!”

9. Oikea ajoitus ratkaisee. Talousneuvonta on kytkettävä elämänmuutoskohtiin, kuten poismuutto lapsuudenkodista, lapsen saaminen tai eläkkeelle jääminen. Elämänmuutokset tuovat usein mukanaan uudenlaisia haasteita, mutta toisaalta ne voivat myös tarjota hyvän mahdollisuden raha-asioiden tarkasteluun. Oikea-aikaisella talousneuvonannalla voidaan vaikuttaa suuresti siihen, mihin suuntaan taloustilanne kehittyy elämäntaitekohdassa.

Yllä luetellut periaatteet eivät ole mikään ihmelääke. Ne tarjoavat kuitenkin hyviä näkökulmia nykyisten neuvontapalveluiden uudelleen muotoilemiseen sekä kokonaan uudenlaisten talousneuvonnan interventioiden kehittämiseen ja kokeilemiseen. On rohkaisevaa, että pienikin interventio voi tuupata kohti isoa muutosta!

 

Minna Markkanen

 

Minna Markkanen, kehittämispäällikkö, Takuusäätiö

Twitter: @MinnaMarkkanen

 

 

 

Tutustu käytännön nudge-sovellutuksiin:

Minna Markkanen, Takuusäätiö