Olet täällä

Taloudellinen hyväksikäyttö ja väkivalta perheessä

Kiristetäänkö tai uhkaillaanko sinulta rahaa asioihin, joihin et sitä haluaisi antaa? Oletko ottanut kulutusluottoja tai pikalainoja ja antanut rahat läheisen käyttöön? Onko sinulla käyttöoikeus yhteiseen tiliin tai yhteisiin rahoihin? Tuleeko toimeentulotukesi tai opintotukesi omaan käyttöösi? Riidelläänkö teillä rahasta? Onko perheessänne kahta erilaista elintasoa?

Taloudellista hyväksikäyttöä tai väkivaltaa esiintyy läheisissä ihmissuhteissa kuten parisuhteessa tai vanhempien ja lasten tai isovanhempien ja lastenlasten välisissä suhteissa. Läheiset ihmissuhteet perustuvat kiintymykselle, rakkaudelle, luottamukselle ja tasa-arvolle. Tai ainakin niiden pitäisi perustua. Taloudellisetkin asiat ovat perheen yhteisiä asioita, niistä tulisi puhua avoimesti ja jokaisella on käyttöoikeus itselle kuuluviin tuloihin, yhteisiä menoja kuten vuokranmaksua unohtamatta.

Taloudellinen hyväksikäyttö voi vakavimmillaan olla väkivaltaa eli toisen osapuolen alistamista, kontrolloimista ja vallankäyttöä. Kuten muukaan lähisuhdeväkivalta, se ei yleensä ala heti ihmissuhteen alussa, vaan tulee mukaan suhteeseen kuin hiipimällä. Väkivaltaan tottuu, koska se pahenee asteittain ja arkipäiväistyy. Työn, opiskelun tai lapsiperhearjen pyörityksessä ei aina edes ehdi kyseenalaistaa esimerkiksi sitä, miten vain toisella osapuolella on omat rahat ja toisen puolison tulot käytetään perheen yhteisiin menoihin.

Joskus taloudellinen hyväksikäyttö saattaa alkaa hyvää tarkoittavana rahan lainaamisena rakkaalle ihmiselle. Oma lapsi tai puoliso kertoo käyvänsä läpi juuri nyt hankalaa tilannetta töiden suhteen ja vuokra pitäisi saada maksettua. Rahan antaja ei ehkä edes tiedä, että asumisen sijaan tukeekin toisen peliriippuvuutta tai päihdeongelmaa.

Viime vuonna 11 % Takuusäätiön takaamaa yhdistelylainaa hakeneista oli velkaantunut toisen vuoksi tai toisen puolesta. Näissäkin velkaantuneissa on yhtä monta erilaista tarinaa kuin velkaantunutta, mutta erityisesti vanhempien ja lasten välisissä suhteissa rahan antamisella voidaan tehdä jopa enemmän hallaa kuin hyvää. Nuori ei ehkä koskaan opi elämään omien tulojensa mukaista elämää, jos hän ei saa siihen mahdollisuutta.

Väkivallaksi tilanne voi muuttua vasta paljon myöhemmin maksamattoman velan, uhkailun, uusien rahan lainaamisten tai jopa toisen henkilötiedoilla otettujen kulutusluottojen myötä. Läheiseen saatetaan kohdistaa väkivaltaa tai sen uhkaa rahan saamiseksi tai kaikki myyntikelpoinen omaisuus varastetaan. Häpeä rakkaan ihmisen huonosti kohtelemaksi tulemisesta saattaa estää avun hakemisen, eikä perheen tilanteesta haluta puhua muille.

Taloudellisen väkivallan ja hyväksikäytön ennaltaehkäiseminen on paljon tehokkaampaa kuin korjaavat toimenpiteet, eikä läheisten välinen velkasuhde tai muu taloudellinen epätasa-arvo ole omiaan parantamaan ihmissuhdetta missään tilanteessa. Päinvastoin se saattaa johtaa erimielisyyksiin tai jopa ihmissuhteen katkeraan päättymiseen. Joskus taloudellisen väkivallan teko voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön, mutta edes viranomaisten väliintulo ei välttämättä lopeta taloudellista väkivaltaa, kun kyseessä on läheinen henkilö.

Pääsääntö on, että kun rahat ovat menneet, ne ovat menneet. Huolimatta siitä kuka ne on käyttänyt ja mihin. Asiasta olisi siksi hyvä puhua avoimesti osapuolten kesken heti kun tilanne alkaa vaikuttaa epäreilulta, ylivelkaantuminen uhkaa tai talouden hallinta hankaloituu. Tilanteesta on usein yhtä monta käsitystä kuin osapuolta, avoimuus kannattaa siis myös perheen taloudellisissa asioissa keskusteltaessa. Tärkeintä on, että tilanne on kaikkein osapuolten mielestä tasapuolinen ja oikeudenmukainen. Häpeän ei kannata antaa olla este ulkopuolisenkaan avun hakemiselle, jos tilanne sitä vaatii.

Liina-Lotta Heinonen, chat -ja verkkoneuvonnan asiantuntija, Takuusäätiö

 

Taloudellinen hyväksikäyttö voi vakavimmillaan olla väkivaltaa

Liina-Lotta Heinonen, Takuusäätiö