Kysymyksiä ja vastauksia perinnästä

Perinnässä peritään maksamatonta laskua tai velkaa.

Perintä alkaa yleensä, kun velkaa ei makseta ja esimerkiksi laina irtisanotaan. Velalliselle lähetetään maksuhuomautus tai maksuvaatimus ja maksusopimus. Silloin velan voi vielä maksaa vapaaehtoisesti. Kirjeen lähettää yleensä perintätoimisto.

Velkaa voidaan periä myös oikeudellisesti. Velalle haetaan käräjäoikeudesta maksutuomio ja velkoja toimittaa velan ulosoton perittäväksi. Jotkut velat kuten terveyskeskusmaksut ja sakot ovat ulosottokelpoisia ilman maksutuomiota.

Ulosotto voi periä velkaa suoraan velallisen palkasta tai eläkkeestä. Velkaa voidaan periä myös ulosmittaamalla eli myymällä omaisuutta.

Perinnässä alkuperäiseen velkaan lisätään perinnästä maksut ja viivästyskorot. Myös käräjäoikeuden maksutuomiosta maksu lisätään velkaan.

Laskujen ja velkojen perintä alkaa eräpäivästä. Velkojen perintä päättyy viimeistään niiden lopulliseen vanhentumiseen.

Velkojen ja maksamattomien laskujen perintää on kahdenlaista:

1. Vapaaehtoista perintää, jolloin perintätoimisto lähettää maksuvaatimuksia velasta. Silloin on vielä mahdollisuus tehdä maksusopimus ja maksaa velka. Vapaaehtoista perintää sanotaan yleisesti perinnäksi.
2. Oikeudellista perintää, jolloin velkoja on hakenut velalle maksutuomion käräjäoikeudesta tai velka on ulosottokelpoinen ilman maksutuomiota. Velkoja voidaan silloin periä ulosoton kautta suoraan palkasta tai eläkkeestä. Ulosotto on oikeudellista perintää eli se perustuu lakiin.

Osa laskuista, kuten terveyskeskusmaksut ja sakot voidaan periä suoraan ulosotossa ilman maksutuomiota

Laskuja ja velkoja peritään harvakseltaan erityisesti silloin, jos

1. sinut on todettu varattomaksi ulosotossa
2. sinua ei ole tavoitettu, koska et ole esimerkiksi oleskellut paikkakunnalla, jossa olet ollut kirjoilla
3. sinulla on maksamatta jääneitä pieniä laskuja kuten lehtien tilauslaskuja, joihin velkoja ei ole hakenut maksutuomiota.

Näissä tilanteissa perintätoimisto on todennäköisesti siirtänyt velkasi jälkiperintään. Velkoja ei ole välttämättä hakenut niihin tuomiota, eikä niitä ole siksi peritty lainkaan ulosoton kautta.

Jälkiperintä, tai joskus myös velkoja itse huolehtii, etteivät velat pääse vanhentumaan ennen lopullista 15–25 vuoden vanhentumisrajaa. Velkoja perii saatavaansa harkintansa mukaan, mutta huolehtii siitä, ettei velan vanheneminen katkea. Siksi voit saada perintäpostia jopa kolmen tai viiden vuoden välein.

Mikäli saatavasta ei ole haettu maksutuomiota, velkojan on katkaistava vanheneminen kolmen vuoden välein. Mikäli saatavasta on haettu maksutuomio, velkojan on katkaistava vanheneminen viiden vuoden välein esimerkiksi kirjallisella maksuvaatimuksella. Velalla on kuitenkin lopullinen vanhentumisaika.

Velkoja selvitellessäsi muista siis tiedustella myös mahdollisia jälkiperinnässä olevia velkoja. Ainakin silloin, jos velkakierteesi on kestänyt pitkään, tuloistasi ei ole voitu ulosmitata tai olet ollut hankalasti tavoitettavissa.

Jälkiperinnässä oleviin velkoihin on tavallisesti kertynyt viivästyskorkoa ja pieniin velkoihin suurilta tuntuvia kuluja.  Kannattaa kysyä velkojalta voisiko niitä saada osan anteeksi.

Ei voi. Jokainen velkoja on tehnyt sopimuksen käyttämänsä perintätoimiston kanssa. Siksi velkoja ei voi siirtää perintätoimistosta toiseen velallisen pyynnöstä.

Perintätoimisto voi periä vain suoraan ulosottokelpoisen kuluttajasaatavan perintäkuluja ulosottoteitse. Vuodesta 2013 lähtien se ei kuitenkaan ole saanut tehdä tätä omissa nimissään. Velallinen on vastuussa perintäkuluista vain varsinaiselle velkojalle.

Perintäkuluina voi vaatia enintään sitä määrää, jonka velkoja on sopimuksen perusteella suorittanut tai velvollinen suorittamaan perintätoimistolle. Lisäksi muun suoraan ulosottokelpoisen saatavan kuin kuluttajasaatavan perintäkulut ovat suoraan ulosottokelpoisia tietyin rajoituksin.

Vainajan velat eivät periydy perilliselle eli kuolinpesän osakkaille, jos toimitaan oikein. Vainajan tilillä olevilla rahoilla ja muusta omaisuudesta saatavilla myyntituloilla maksetaan ensin kuolinpesän velat tasapuolisesti kaikille velkojille. Ainoastaan hautaus- ja perunkirjoituskulut saa maksaa ennen muiden velkojen maksua.

Jos vainaja on varaton tai hänellä on velkaa enemmän kuin omaisuutta, velat jäävät velkojien tappioksi. Perunkirja laaditaan määräajassa ja toimitetaan verottajalle.

Lisätietoa löydät oikeus.fi -sivuilta ja käytännön ohjeita perunkirjoituksesta löydät Verohallinnon sivuilta.

Tämä riippuu millaisesta saatavasta eli velasta on kysymys.

Jos on kyse kaverille lainatusta rahasta, velkaa peritään samalla tavalla kuin mitä tahansa velkaa. Se miten asian kanssa kannattaa edetä, riippuu paljon muun muassa velan määrästä ja siitä, onko asiasta tehty velkakirja.

Laskun maksuehdot, viivästyskorkojen ja maksujen määrä kannattaa tarkistaa suoraan saamastasi laskusta.

Maksamattomaan laskuun alkaa kertyä viivästyskorkoa laskun eräpäivästä alkaen. Viivästyskorkoa kertyy jokaiselta päivältä siihen asti, kun lasku maksetaan.

Yleinen viivästyskorko on Euroopan keskuspankin asettama viitekorko + 7 %-yksikköä. Korkolainmukaisen päivitetyn viivästyskoron löydät Suomen pankin tilastosta

Esimerkki: Jos EKP:n viitekorko on 0,00 % kertyy laskuun korkoa 7 %.

Viivästyskorko voi olla suurempikin. Jos velan alkuperäinen korko on korkeampi kuin yleinen viivästyskorko, voi velkoja velkoa viivästyskorkoa ja alkuperäistä korkoa 180 päivää laskun eräpäivästä. Esimerkiksi monissa ennen 1.9.2019 otetuissa pikavipeissä alkuperäiset korot voivat olla suuria.

Esimerkki: Jos velan korko on 50 % voi velalle kertyä korkoa 50 % 180 päivän ajan.

Viivästyskorkoa säätelee laki. Viivästyskorko vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä kuluttaja-asia vai yritysten välinen asia.  Lisää viivästyskorkojen kertymisestä voit lukea esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston verkkosivuilta. Viivästyskorkolaskureita löytää netistä hakemalla hakukoneella sanalla ”viivästyskorkolaskuri”.

Maksamattomaan laskuun lisätään viivästyskorko, luottokorko, mahdollisista maksumuistutuksista tulevat maksut sekä mahdolliset perintätoimiston kulut.

Jos lasku menee oikeudelliseen perintään eli ulosottoon, tulee laskun lisäksi maksettavaksi oikeudenkäyntimaksu ja -kulu ja myöhemmin myös ulosoton kulut kuten taulukkomaksut. Viivästyskorkoa kertyy laskuun koko ajalta, myös silloin velka on mennyt ulosottoon.

Nämä maksut ja kulut saattavat jopa moninkertaistaa alkuperäisen laskun summan, jos alkuperäinen lasku on melko pieni kuten esimerkiksi puhelinlasku. Maksut kertyvät jokaiseen maksamattomaan laskuun erikseen.

Perintäyhtiöt myyvät joskus saataviaan toisilleen. Siitä huolimatta sinun kannattaa tarkistaa, mistä velasta on kyse. Saat tiedot velasta perintäkirjeen lähettäjältä. Voit pyytää seuraavia tietoja

• Velkakirja, tilaussopimus tai muu velan perusteena oleva asiakirja.
• Tieto velan vanhentumisen katkaisemisesta, esimerkiksi milloin perintäkirjeet on lähetetty ja mihin osoitteeseen.
• Erittely vaadituista perintäkuluista.
• Selvitys velan lyhennyksistä

Toimi haasteessa olevien ohjeiden mukaan. Tarkista saamastasi haasteesta, että siinä olevan lainan tai velan tiedot kuten lainamäärä ovat oikein.

• Jos pystyt maksamaan velan ole yhteydessä velkojaan.
• Jos tiedot ovat oikein ja et pysty maksamaan velkaa, ei sinun tarvitse tehdä mitään. Asia etenee haasteesta yksipuoliseen tuomioon kirjallisesti.
• Jos aioit riitauttaa asian, huomioithan että riita-asioissa oikeudenkäynti- ja asianajajakulut tulevat jommankumman osapuolen maksettaviksi.

Muista toimittaa tieto takaisin käräjäoikeuteen, että olet saanut haasteen. Ohjeet siihen on yleensä haastekirjeessä.