Olet täällä

”Sellainen näkökulma, että raha ei hallitse sua, vaan sä hallitset rahaa, on oikeasti iso juttu.”

Heräteostoksia, vaikeus saada laskut maksettua järkevässä järjestyksessä, eräpäivien unohtuminen, yli varojen eläminen, pikavippikierre… Näin listasivat nuoret omaa taloudenhallintaansa vaikeuttavia asioita. Nuorilla taloudellinen lukutaito on keskimääräistä heikompaa, toteaa myös Mun talous -tiimi esityksessään kansallisen talouslukutaidon strategian puolesta. Mun talous -verkosto koostuu yli sadasta organisaatiosta, joiden kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta on esitetty toive saada myös Suomeen OEDC:n suosittelema kansallinen talouslukutaidon strategia. Asia on onneksi nostettu esiin myös Suomen Pankin Maksuneuvostossa, jossa talouslukutaidon työryhmä on käsitellyt asiaa. Toistaiseksi kansallisen talouslukutaidon strategian puuttuessa kolmannen sektorin toimijat täydentävät julkisen sektorin (lähinnä koulu) tarjoamaa oppia oman talouden hoidosta.

Taloustaitohanke on yksi näistä kolmannen sektorin tahoista, jotka oman toimintansa kautta pyrkivät tukemaan nuorten taloudenhallintaa. Hankkeen pääasiallisena toimintamuotona on ryhmämuotoinen talousvalmennus, joka tavoittaa vuosittain yli tuhat 16–29-vuotiasta nuorta. Muutaman tunnin talousneuvonnalla ei vielä saada ihmeitä aikaan, mutta usein taloustaitotuokioiden tarjoama tuuppaus käynnistää rattaat pyörimään ja saa katseen kääntymään kohti omaa taloutta.

Taloustaito-opetus keskittyy perusasioihin, kuten oman talouden suunnitteluun, ennakointiin, laskuihin, velkoihin, vippeihin ja auttaviin tahoihin. Tärkeimpänä sisältönä on kuitenkin opetuksen itsereflektoiva ja toiminnallinen toteutustapa. Tietoa tärkeämpää on monesti omien asenteiden ja käyttäytymismallien pohtiminen. Nuoria mietityttävät eniten ihan arkiset rahankäytön asiat. Taloustaitohankkeessa yksilöohjaukseen ohjautuneilla nuorilla suurin syy mukaan tulemiseen on ollut toive oman rahankäytön järkeistämisestä. Järkeistäminen pitää sisällään tulojen ja menojen kartoitusta, budjetointia, yllättäviin tilanteisiin varautumista ja myös sen pohtimista, tulisiko jotain ehkä tehdä toisin.

Miten helposti pienillä määrillä saa säästettyä puolessa vuodessa paljon rahaa.

Toiminta on kohdennettu erityisesti pienituloisille, vakiintumattomassa elämäntilanteessa eläville nuorille. Säästämisen ei helposti ajattele koskevan pienituloisia nuoria, ja itsekin sorruin hankkeessa työskentelyn aloittaessani pohtimaan mielessäni sitä, onko pääasiassa tulonsiirtojen varassa eläville nuorille turhaa puhua säästämisestä. Totuus on kuitenkin toinen. Hankkeessa kerätään nuorilta vaikuttavuuskyselyn avulla tietoa siitä, miten taloustaitoneuvonta on vaikuttanut. Ennen ja jälkeen talousneuvonnan -kysymyksissä nuorten asenne säästämiseen oli muuttunut taloustaitotuokioiden jälkeen selkeästi positiivisemmaksi.

Säästäminen korostuu vastauksissa kysymykseen siitä, mikä jäi parhaiten mieleen tai mikä muuttui omissa toimintatavoissa tai asenteissa pankkilaisten käyntien myötä. Nuoret kertovat oivaltaneensa, että myös pienistä tuloista on mahdollista säästää ja osa kertoi aloittavansa säästämisen. Säästämisen konkretisoiduttua myös itselle mahdolliseksi tuntuu se nuorille ajankohtaisemmalta, eikä enää ”vain rikkaiden hommalta”, kuten eräs nuori asian ilmaisi.

Talouden tarkkailu (budjetointi ja kirjanpito) on oikeasti hyödyllistä!

Säästämisen ohella budjetointi ja yleinen huomion kiinnittäminen omiin raha-asioihin on toinen nuorten esiin nostama teema. Jokainen meistä tietää budjetoinnin olevan hyvä työkalu oman talouden hallintaan, mutta melko harva sitä kuitenkaan oikeasti käyttää. Nuoret kokivat budjetoinnin avanneen silmiä oman rahankäytön suhteen sekä auttamaan myös hahmottamaan niitä kohteita, joista olisi mahdollista säästää. Kyselyssä nuoret kertovat kiinnittävänsä enemmän huomiota budjetointiin ja saaneensa motivaatiota oman taloutensa suunnitteluun.

Budjetointi, menojen seuraaminen ja tieto siitä, mihin rahat kuluvat sen sijaan, että tilanne on ”kaikki tuli, kaikki meni mut en yhtään tiedä minne” luo nuorille hallinnan tunnetta omista raha-asioistaan. Tieto lisää tuskaa ainakin hetkellisesti, mutta loppujen lopuksi silmiä avaava katsaus omaan tilanteeseen palkitsee: ”Ymmärsin, mitkä ovat heikkouteni, mutta myös vahvuudet. Opin, miten toimia tulevaisuudessa ja osaan priorisoida asiani nyt paremmin.”

 

Eeva Piha, Taloustaitohanke

 

 

 

Eeva Piha, projektipäällikkö, Taloustaitohanke

Taloustaitohanke on Helsingin Diakonissalaitoksen koordinoima hanke, jossa OP:n, Nordean ja Danske Bankin vapaaehtoiset ohjaavat nuorille taloustaitoja.

 

 

 

 

Taloustaitohanke, säästäminen

Eeva Piha, Taloustaitohanke