Olet täällä

Säästämällä lottovoittajaksi

Vuodenvaihteessa seurasin Twitterissä vilkasta keskustelua, joka virisi Veikkauksen liikevaihtoa koskevasta kommentista. Lukuisissa puheenvuoroissa asetettiin vastakkain yhtäältä suomalaisten suuri innostus rahapelaamiseen (yli kolme miljardia vuodessa) ja toisaalta alhainen kiinnostus sijoittamiseen osakkeisiin tai rahastoihin (alle kaksi miljardia vuodessa). Moni pohtikin, minkälaisella valistuskampanjalla voitaisiin vaikuttaa lottokansan käyttäytymiseen siten, että reilut kolme miljardia allokoituisi rahapeleistä sijoituskohteisiin.

Rahapelaamista ja sijoittamista ei ole mielestäni tarkoituksenmukaista asettaa jyrkästi vastakkain tai toisiaan poissulkeviksi vaihtoehdoiksi. Sen sijaan on mielenkiintoista pohtia käyttäytymistämme ja taloudellista päätöksentekoamme näistä molemmista näkökulmista käsin.

Monelle rahapelaaminen ja haaveilu lottovoitosta on melko harmitonta viihdettä, yhtään kuitenkaan vähättelemättä rahapeliriippuvuuteen liittyviä ongelmia. Liiallisen pelaamisen aiheuttamat taloudelliset ongelmat näkyvät myös Takuusäätiön asiakaskunnassa. Pelaamista yleisempi talous- ja velkaongelmien syy on kuitenkin se, että taloudellinen horisontti on usein hyvin lyhyt. Omaa taloutta ei suunnitella pitkäjänteisesti eikä varauduta etukäteen sen kuuluisan pahan päivän varalle. Tällöin riski ajautua velkakierteeseen esimerkiksi elämäntilanteen muuttuessa on suuri.

Miten siis kannustaa säästämiseen silloin, kun se koetaan tylsäksi ikuisuusprojektiksi, josta kertyvää hidasta hyötyä on lähes mahdotonta hahmottaa? Maailmalla tähän ongelmaan on kehitetty mielenkiintoinen ratkaisu: säästämisen pelillistäminen eli säästämislotto. Tylsä ja hidas tilisäästäminen on tehty lyhytjännitteiselle ja lottovoiton todennäköisyyttä yliarvioivalle ihmismielelle houkuttelevaksi vaihtoehdoksi käyttämällä hyväksi rahapelaamisen logiikkaa. Hyvin yksinkertaistettuna idea on siis seuraava: säästämällä kuukausittain erilliselle tilille osallistuu samalla myös arvontaan. Säästetylle rahasummalle perinteisessä säästämisessä hitaasti kertyvä korko on korvattu osin mahdollisuudella saada arpajaisvoitto. Erona perinteiseen rahapelaamiseen on taas se, että omalle tilille kertyy koko ajan säästöjä, vaikka arpaonni ei osuisikaan kohdalle. Tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti pienituloisten säästämisinnokkuus on tällä tavoin kasvanut.

Säästämislotto ei ole mustavalkoisesti pelkästään hyvä tai huono ratkaisu, vaan sitä pitää arvioida monesta eri näkökulmasta myös kriittisesti. Se voisi kuitenkin tuoda suomalaiseen keskustelun uusia näkökulmia siihen, miten pienituloisia tai taloudellisesti haavoittuvassa tilanteessa olevia voidaan mahdollisesti tuuppia pitkäjänteisen säästämisen aloittamiseen ja oman taloudellisen hyvinvoinnin lisäämiseen - sattumaa ja nopeaa voittomahdollisuutta unohtamatta.

 

Minna Markkanen

 

 

Minna Markkanen, kehittämispäällikkö, Takuusäätiö

 

Minna Markkanen, Takuusäätiö