Olet täällä

Psyykkinen sairaus kuormittaa myös läheisen taloutta

Psyykkisesti sairastuneen läheisensä arjen sujumisesta huolehtivan omaisen ja omaishoitajan omat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi jäävät monesti taka-alalle. Pahimmillaan omaiset sairastuvat myös itse. Arviolta 300 000 suomalaista hoivaa ja huolehtii läheisestään, joka kärsii mielenterveysongelmista. Omaishoidon tuen saajista vain noin kolme prosenttia on mielenterveyskuntoutujien omaisia. Psyykkinen sairaus kuormittaa usein myös läheisen taloutta. Läheinen voi joutua kantamaan huolta sairastuneen taloudenhallinnasta ja tukemaan häntä raha-asioiden hoitamisessa. Mielenterveysomaisten erityistarpeet tulisi huomioida paremmin läheisen huolenpitoon liittyen niin talousasioissa kuin omaishoidon tuen osalta.

Takuusäätiö ja FinFami tekivät syksyllä 2016 talouskyselyn psyykkisesti sairastuneiden läheisille. Sen tarkoituksena oli selvittää kuormittavatko sairastuneen raha-asiat omaisia, sekä millaisia kokemuksia ja tuen tarpeita omaisilla on raha-asioihin liittyen. Kyselyyn saatiin 76 vastausta. Suurin osa vastaajista (86 %) kertoi tukevansa psyykkisesti sairasta läheistään rahankäytössä ja raha-asioissa. Apu on sekä taloudellista että henkistä tukea. Vastaajat kertoivat taloudellisen tukemisen aiheuttaneen heille henkistä kuormitusta, huolta ja stressiä.

Talouskyselyn vastaukset olivat linjassa Markku Nyman ja Eija Stengård mielenterveysomaisten hyvinvointi -tutkimuksessa (2001). Myös Nymanin ja Stengårdin tutkimuksessa tuodaan esiin, miten läheisen psyykkinen sairaus vaikuttaa usein epäedullisesti omaisten taloudelliseen tilanteeseen. Läheisen sairastumisen vaikutukset omaisen taloudelliseen tilanteeseen ja toimeentuloon johtuvat paitsi siitä, että eläkkeellä olevan läheisen tulot ovat pienet, myös sairastuneen rahankäytön ja elämänhallinnan ongelmista. Osa talouskyselyyn vastanneista omaisista oli joutunut karsimaan omia menojaan, kuten terveydenhoitomenoja auttaakseen sairastunutta läheistään. Lisäksi vastaajat kertoivat raha-asioissa auttamisen vieneen paljon aikaa ja kuormittaneen omaa jaksamista.

”Ehdotan, ettei [sairastuneen läheinen] lainaa enää, koska rahaa ei itsellä ole. Korkeintaan ruokaa ostaisi läheiselleen, jos varaa on. Rahan antaminen on mahdollistamista, yleensä on kysymys riippuvuus-sairaudesta. Läheinen on sairas – ei oma itsensä.”

Talousasioista ja rahahuolista on usein vaikea puhua. Talouskyselyn tulosten mukaan rahasta puhuminen koettiin haasteelliseksi perheiden sisällä. Samoin osa sairastuneiden läheisistä koki vaikeaksi taloushuolista puhumisen myös auttaville tahoille.

”Ota asia puheeksi [sairastuneen] läheisen kanssa, jos vaikeaa yksin puhua, joku ulkopuolinen taho mukaan.”

Takuusäätiö ja FinFami ovat tehneet kyselyn jälkeen yhteistyössä FinFami vapaaehtoisille ja työntekijöille TalousTsemppari- ja Rahahuolet puheeksi -ohjaajakoulutuksia. Koulutusten myötä pyritään tukemaan vapaaehtoisten ja työntekijöiden mahdollisuuksia ottaa rahahuolet puheeksi matalalla kynnyksellä. Näin voitaisiin osaltaan ennaltaehkäistä sairastuneiden ja heidän läheisten rahavaikeuksia sekä ongelmatilanteiden pitkittymistä. 

”Oletko kuullut talous- ja velkaneuvonnasta? Voinko etsiä kanssasi eri tahoja, joista voisi saada apua?”

Rahahuolet puheeksi -ohjaajakoulutuksessa osallistujat nostivat esiin, että vaikka rahahuolista puhuminen on vaikeaa, se olisi myös tärkeää. Koulutuksessa rahahuolten puheeksi ottoa harjoiteltiin rooliharjoituksilla. Koulutukseen osallistuneet kokivat, että koulutuksen tieto-osuuden ja käytännön harjoitusten kautta rohkeus ottaa raha-asiat puheeksi kasvoi. Puheeksi ottajan, samoin kuin läheisen, on tärkeää muistaa, että talousvaikeuksiin on saatavilla erilaista apua ja tukea sekä sairastuneelle että läheiselle. Yksin ei siis kannata jäädä näidenkään asioiden kanssa!

”Talous paperille -> mikä realistinen tilanne?”

”Ratkeaako lapsen ongelmat sillä, että lainaat rahaa?”

Keinoja ja oppaita rahahuolten puheeksi ottamisen tueksi on. Takuusäätiön ”Läheinen rahavaikeuksissa – miten voin tukea?” -opas kannustaa läheistä pohtimaan omia auttamisen mahdollisuuksia ja rajoja sekä pitämään omasta taloudesta huolta. Takuusäätiö on tehnyt myös Rahahuolet puheeksi -ryhmänohjaajan oppaan keskusteluryhmien vetäjien tueksi. Ryhmissä raha-asioista voidaan keskustella yleisellä tasolla niin, ettei keskustelun tarvitse sivuta osallistujien omia talousvaikeuksia, vaikka niihinkin voi samalla saada hyviä vinkkejä. Penno -työkirjaa tai penno.fi -palvelua voi käyttää taloustilanteen selvittämisen ja suunnittelun tukena.

FinFami-yhdistykset ovat ottaneet vastaan innolla koulutusta ja ideoita matalan kynnyksen talousneuvonnan tueksi omilla alueillaan. Yksi Rahahuolet puheeksi -koulutukseen osallistunut kuvasi koulutuksen antia näin: ”Nämä on asioita, joista keskusteltu on tosi tärkeää ja tämä koulutus on just siihen tarpeeseen, että osaamme kohdata omaisia ja siirtää taitoa myös vapaaehtoisille, jotka ryhmätoiminnoissa kohtaavat omaisia, jotka kipuilevat raha-asioiden kanssa.”

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Älä jää yksin.

 

Vaula Ollonen, FinFami

 

 

Vaula Ollonen, asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry

 

 

 

Hanna Pieviläinen

 

 

Hanna Pieviläinen, aluekoordinaattori, TalousTsemppari-toiminta, Takuusäätiö

 

 

 

Kursivoidut sitaatit ovat Rahahuolet puheeksi -koulutukseen osallistuneiden vinkkejä psyykkisesti sairastuneen läheiselle, joka on huolissaan omasta ja sairastuneen taloustilanteesta

Vaula Ollonen ja Hanna Pieviläinen