Olet täällä

Pikavipeillä velkaantuneet entistä suuremmissa veloissa

Pikavipeille säädetyn korkokaton vaikutus näkyy Takuu-Säätiössä. Yhä harvemmalla Velkalinja-neuvontapuhelimeen soittavalla ylivelkaantuneella on monista pikkuvipeistä syntynyt velkakierre. Sen sijaan pääasiassa pikavipeistä velkaantuneilla on nykyisin velkaa lähes puolet enemmän kuin pari vuotta sitten. Vuonna 2012 heidän velkansa olivat yhteensä keskimäärin 8 400 euroa. Vuonna 2014 se oli kasvanut 12 200 euroon.

Korkokatto tuli voimaan kesällä 2013. Sen jälkeen pienten vippien lainaaminen ei ollut enää kannattavaa ja niitä myöntäneet luotonantajat siirtyivät tarjoamaan yli 2 000 euron limiittiluottoja. Velalliselle limiittiluotto tarjoaa vaivattoman tavan saada jatkuvasti lisälainaa. Luottoa ei tarvitse haalia monelta eri vippifirmalta. Alun perin vaikkapa 200 euron lainatarpeessa oleva ihminen voi kätevästi käyttää vähin erin koko 2 000 euron limiittinsä. Sen jälkeen hänellä ei ole enää joustoa yllättävien tilanteiden varalle ja hän joutuu korottamaan limiittiään tai hakemaan lisälainaa muualta.

”Velkaantuminen on siis edelleen helppoa, mutta nyt vain yhä suuremmilla vipeillä. Pikavippien ongelmana on ollut alusta asti se, että ne houkuttelivat taloudellisesti heikoimmilla ja vaikeissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä”, sanoo Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.

Tähän ei ole tullut parannusta, sillä nykyisten suurempien pikavippilainojen kanssa kamppailevat soittajat kertovat edelleen velkaantumisensa johtuneen useimmiten sairastelusta, sekavasta ja vaihtelevasta elämäntilanteesta sekä pienistä tuloista. Esimerkiksi elinkeinonharjoittajat turvautuvat toimintavaikeuksissaan usein limiittipikavippeihin.

Positiivista limiittiluotoissa on se, että velallisten velkaluettelot ovat nykyisin lyhempiä.

”Takuu-Säätiöstä lainatakausta hakevilla asiakkailla ei ole enää useita kymmeniä pikavippifirmoja velkojinaan. Velallisten perintäkustannukset ovat vähentyneet ja velkojen selvittäminen on helpompaa”, sanoo takausjohtaja Minna Backman.

Tosin vanhojen pienten pikavippien harmeista ei ole kuitenkaan vielä täysin päästy. Ne ovat kasvaneet perinnässä kolmin- ja nelinkertaisiksi, mikä osaltaan lisää tämän päivän vippivelkaantuneiden velkamäärää.

Lisäksi Backmanin mukaan aivan viime kuukausina Takuu-Säätiön palvelujen hakijoilla on ollut entistä enemmän laskurästejä. Aiemmin niitä maksettiin tyypillisesti juuri pikavipeillä. Korkokaton lisäksi luottokelpoisuuden tarkistamisvaatimuksia tiukennettiin. Limiittiluottoa eivät saa kaikkein pienituloisimmat eivätkä luottohäiriömerkintäiset. Häiriömerkinnän hyvä puoli on se, että se pysäyttää velkakierteen ja havahduttaa hakemaan apua.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar, puh. 09 6126 3410, 050 313 0523
takausjohtaja Minna Backman, puh. 09 6126 3426
etunimi.sukunimi(at)takuu-saatio.fi

 Takuu-Säätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa taloudellisessa kriisitilanteessa olevia ihmisiä velka- ja maksuvaikeuksien ratkaisemisessa. Tavoitteena on lisätä velallisen taloudenhallintaa ja itsenäistä selviytymistä. Toimintaamme rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. www.takuu-saatio.fi