Olet täällä

Opiskelija ja raha – kolikon eri puolet ja sivut

Opiskeluaikaan on aina yhdistynyt pienituloisuus ja pennin loputon venytys. Tämä on myös mielleyhtymä, joka useimmilla herännee sanoista opiskelija ja raha. Kyse ei kuitenkaan ole vain mielikuvasta: opiskelijoiden keskimääräinen kuukausitulo Suomessa alittaa EU:n virallisen köyhyysrajan, sillä asumiskulujen jälkeen käyttörahaa jää keskimäärin 15 euroa päivässä.

”Tiukan budjetin mukaan piti elää, ja vaikka yhtä aikaa olin muuttanut isoon kaupunkiin houkutusten äärelle, niin olinkin lopulta suurimman osan ajasta kotona, koska ei ollut varaa mihinkään.”

”Suoranaista nälkää en nähnyt, vaikka niukkaa ja yksipuolista ravinto oli. Yksissä ja samoissa lopulta jo hiukan rikkinäisissä housuissa kuljin pari vuotta.”

Näihin kokemuksiin ja tuntemuksiin pystyy samaistumaan moni niin entinen kuin tämän päivänkin opiskelija. Tämä myös maalaa yhden kuvan opiskeluelämän kurimuksesta niukan toimeentulon varjossa ja siihen kytköksissä olevista vaikeuksista.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että lähes 300 000 korkeakouluopiskelijan joukko on heterogeeninen toimeentuloltaan. Opiskelijoiden toimeentuloa on tarkastelu tutkimuksissa jakamalla opiskelijat esimerkiksi seuraavanlaisiin ryhmiin elämäntilanteen mukaan: loppuvaiheen opiskelija, puolison kanssa asuva keskivaiheen opiskelija, kimppa-asujat, yksin asuvat, vanhempien luona asuvat ja perheelliset omistusasunnon omistajat. Opiskelijoiden käytettävissä oleva kuukausitulo vaihtelee näissä elämäntilanteissa suuresti. Huomionarvoista on, että kaikkiin elämäntilanteisiin mahtuu opiskelijoita, joilla käytettävissä oleva kuukausitulo muodostuu pelkästä opintorahasta tai on muuten erityisen pieni. Vastaavasti elämäntilanteista löytyy hyviä kuukausituloja nauttivia. (Saari 2015).

Opiskelijoiden oma kokemus rahatilanteesta

Opiskelijabarometrin 2016 mukaan 40 prosenttia yliopisto- ja lähes 30 prosentti ammattikorkeakouluopiskelijoista kokee taloutensa hyväksi. Toimeentulo-ongelmia on noin 20 prosentilla yliopisto- ja 25 prosentilla ammattikorkeakouluopiskelijoista. Kaikkinensa raha-asiat ja taloudellinen pärjääminen huolestuttaa yli puolta korkeakouluopiskelijoista. Jatkuva stressi toimeentulosta on kuormittavaa ja syö energiaa opiskeluun keskittymiseltä. Rahanpuute kaventaa itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia sekä sosiaalista kanssakäymistä, kun ei ole varaa harrastuksiin tai edes bussilippuun.

Epävarmuus toimeentulosta ei ole pieni kuormittaja, vaan se vaikuttaa varsin kokonaisvaltaisesti opiskelijan hyvinvointiin. Se on yhteydessä opintomenestykseen, sosiaaliseen toimintakykyyn ja fyysiseen terveyteen. Lisäksi se muodostaa merkittävän riskitekijän mielenterveysongelmille. Mielenterveysongelmat puolestaan ovat yleisin opiskelukyvyttömyyden syy.

Toimeen tulee elämällä säästeliäästi

Yliopisto-opiskelijoista 41 prosenttia ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 prosenttia kokee tulevansa toimeen, kun elää säästäväisesti.  Keskimäärin 16 prosentilla on mahdollisuus laittaa rahaa säästöön. (Opiskelijabarometri 2016). Kimppakämpässä tai yhteistaloudessa asuvista ei-työssäkäyvistä suurin osa, yli 50 prosenttia, ilmoittaa tulevansa toimeen ”kunhan elää säästeliäästi” (Saari 2015).

Isolla osalla opiskelijoista tulot ovat jotakuinkin yhtä suuret kuin menot. Talous pysyy balanssissa joustavuudella, valinnoilla sekä luovalla ongelmanratkaisukyvyllä. Tässä on kuitenkin se kolikon toinen puoli: nämä keinot ovat myös taloustaitoja, joiden hallinnassa on eroja. Tutkimusten mukaan itsenäisyyttä vasta harjoittavalle ja vastikään poismuuttaneilla nuorilla aikuisilla ongelmavelkaantumisen riski on merkittävä. (Majamaa & Rantala 2016). Käytettävissä olevat tulot ovat usein pienet, eikä uuteen elämäntilanteeseen siirtyvä opiskelija osaa aina suhteuttaa rahankäyttöä. Siksi opiskeluelämään siirryttäessä olisi tärkeää puhua rahankäytöstä sekä tarjota opiskeluelämän aikana tietoa, mistä hakea apua ennen kuin liian pitkään venytetty penni on katkennut. Lisäksi erityisesti niille opiskelijoille, joille toimeentulovaikeudet aiheuttavat merkittävää kuormitusta ja ongelmien kasautumista, tulisi tarjota tukea kokonaisvaltaisesti eri haasteisiin.

 

Marjo Siltanen, Nyyti ry

 

 

 

Marjo Siltanen, suunnittelija, Nyyti ry

 

 

 

 

Minna Savolainen, Nyyti ry

 

 

 

Minna Savolainen, toiminnanjohtaja, Nyyti ry

 

 

 

 

Lähteet

  • Villa, T. (toim.). 2016. Opiskelijabarometri 2014. Katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin. Otus 55/2016.
  • Majamaa, Karoliina & Rantala, Kati (2016). Nuorten aikuisten velat, velkaongelmat ja keinot talouden tasapainottamiseksi. Helsingin yliopisto. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 16/2016.
  • Lainaukset ovat Vauva.fi keskustelupalstalta aiheesta ”Miten köyhyys näkyi arjessasi opiskeluaikana?”.
  • Saari, J. 2015. Toimeentuloa eri elämäntilanteissa. Helsingin yliopiston opiskelijoiden kokemuksia toimeentulon järjestämisestä Opiskelijabarometrin aineistossa. Otus työpapereita 2/2015.
Marjo Siltanen ja Minna Savolainen, Nyyti ry