Olet täällä

Nyt tapahtuu

Tosiaankin. Nyt tapahtuu. Niin olin otsikoinut Takuusäätiön uutiskirjeen pääkirjoituksen, jonka kirjoitin vajaat pari viikkoa sitten valmiiksi etukäteen. Ajattelin kertoa siinä kaikista niistä uudistus- ja kehittämiskokonaisuuksista, joita kotitalouksien taloudenhallinnan ja velkaongelmien hoitamisen aloilla on lähtenyt käyntiin alkuvuonna 2020. Ja muutama päivä myöhemmin pääkirjoituksessa ei ollutkaan enää uutista tarpeeksi. Tai olihan toki, mutta jotakin oli mennyt uutisarvoltaan ohi. Nimittäin COVID-19-epidemia, joka ulottaa inhottavat etäpesäkkeensä myös kotien taloudenhallinnan maailmaan.

Mitä kaikkea COVID-19-epidemia tulee yhteiskunnassamme ja laajemminkin saamaan aikaan myös ihmisten taloudellisen pärjäämisen suhteen, on monelta osin vielä ennusteiden varassa. Mutta kuten tulevaisuudentutkijat ovat meille opettaneet, on erittäin tärkeää, että ennustuksista päästään kriisitilanteessa mahdollisimman nopeasti ennakointiin. Ennustuksen ja ennakoinnin välinen erohan on siinä, että ennustukseen nähden ennakointi pitää sisällään suunnitelman toimenpiteistä. Sellaisia suunnitelmia tässä nyt tarvitaan, sillä on aivan varmaa, että talouskriisin seuraukset kotitalouksille ovat rajuja, joten niitä on syytä yrittää kaikin voimin pehmentää.

”Lähtökohtahan on se, että kaiken hyvinvointimme taustalla on kotimainen kulutuskysyntä”, totesi Swedbankin pääekonomisti Heidi Schauman muutama viikko sitten Ylen Aamussa. Se kulutuskysyntä on nyt uhattuna ja pahasti. Suomalaiset kotitaloudet ovat merkittävästi velkaantuneempia kuin edellisen taloudellisen laskusuhdanteen aikaan 2008. Erityisen paljon velkaantuminen on kasvanut nimenomaan peruskulutukseen käytetyn velkarahan osalta. Olemme Takuusäätiössä jo usean vuoden ajan peräänkuuluttaneet toimenpiteitä niin yhteiskunnalta kuin ihmisiltä itseltäänkin sen eteen, että mahdolliseen taloudelliseen laskusuhdanteeseen pyrittäisiin varautumaan myös kotimaisen kulutuskysynnän turvaamisen osalta ajoissa. Nyt se laskusuhdanne taisi tulla. Enkä ole lainkaan varma, onko varautuminen ollut riittävää.

Tämän vuoksi tulisi niin kotien kuin päättäjienkin yrittää ennakoida tulevaa erittäin herkillä antureilla. Nyt viimein on syytä katsoa kodeissa läpi, millaiset menot ovat oikeasti välttämättömiä ja laatia suunnitelmia sen varata, miten selvitään, jos tulot ehtyvät joksikin aikaa. Sillä lomautuksia on jo tullut ja on tulossa vielä paljon lisää. Valitettavasti lomautusten vaikutukset kokonaistaloudessa näkyvät ketjuuntuneesti vielä kuukausia sen jälkeen, kun tämä epidemia on terveysvaikutusten osalta jo taittunut. Kun osa työvoimasta on lomautettuna, alenee heidän kulutuskykynsä ja se taas saa aikaan lomautuksia seuraavassa ammattikunnassa. Kierre on väistämätön ja sieltä päästään pois vain, kun ihmiset kykenevät nostamaan kulutuskykynsä lomautuksen jälkeen normaalille tasolle. Siihen auttaa huolellinen ennakointi ja varautuminen.

Osalla kotitalouksilla taloudellinen tilanne on jo sellainen, että vuosikausia jatkunut ongelmavelkaantuminen on vain odottanut tekijää, joka puhkaisee velkakuplan. Tämä laskusuhdanne saattaa olla sellainen. Heidän osaltaan varautuminen on jo ehkä liian myöhäistä ja kyse onkin enemmän siitä, kuinka tilanteesta pääsisi mahdollisimman nopeasti takaisin kulutuskykyiseksi kuluttajaksi. Tässä eivät taida auttaa enää kuin järeät velkajärjestelytoimenpiteet. Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana myönnetty keskimäärin 5 000–6 000 velkajärjestelyä vuosittain. Tuossa luvussa ovat mukana kaikki ns. viralliset velkajärjestelymuodot. Jos lukua vertaa mihin tahansa kotitalouksien talousongelmia indikoivaan lukuun, on selvää, että jos kotimainen kulutuskysyntä halutaan turvata tulevaisuudessa, pitää velkajärjestelyjen määrän olla tulevaisuudessa jotakin aivan muuta.

Siinä alkuperäisessä pääkirjoituksessa ajattelin kertoa myös oikeusministeriössä alkuvuonna liikkeelle lähteneestä uudistustyöstä, jossa maksukyvyttömyysdirektiivin ja hallitusohjelman pohjalta selvitellään muun muassa tarvittavia muutoksia yrityksen saneerausta koskevaan lainsäädäntöön sekä muutoksia yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lainsäädäntöön. Nyt tuolla työllä on vielä paljon enemmän kiire kuin pari viikkoa sitten.

COVID-19-epidemia ja sen vaikutukset kotien taloudelliseen toimintakykyyn ovat tilanteita, joissa auttaa vain kylmäpäisyys ja järjen käyttö. Sen lisäksi, että peset kätesi ja tapaamisen sijaan soitat läheisellesi, on viimeistään nyt aika myös puhdistaa oma talous turhista kuluista ja katsoa suoraan, millaiseen kulutukseen rahasi riittävät, jos tulot jossain määrin vähenevät. Viranomaisten on syytä laittaa vauhtia rattaisiin niiden uudistusten suhteen, joilla kotimainen kulutuskysyntä saadaan pyörimään tulevaisuudessakin. Tällä kertaa ehkä muulla kuin velkarahalla.

Terveyttä ja hyvää taloudellista toimintakykyä!

 

Juha Pantzar

 

 

Juha A. Pantzar, toimitusjohtaja, Takuusäätiö

 

 

 

Takuusäätiön uusimman uutiskirjeen pääset lukemaan tästä. Jos haluat tilata maksuttoman uutiskirjeemme jatkossa sähköpostiisi, liity postituslistallemme.
Juha Pantzar, Takuusäätiö