Olet täällä

Nykyjärjestelmä ei tue vuoroviikoin lastensa kanssa asuvia vanhempia taloudellisesti tasa-arvoisesti

Avio- tai avoero on yksi suurimmista kriiseistä, jonka ihminen elämässään voi kohdata. Erolla on vaikutuksia moniin elämän eri osa-alueisiin. Sen lisäksi, että avioero tehdään juridisesti, se on myös emotionaalinen ja psyykkinen prosessi ja vaikuttaa usein sosiaalisiin suhteisiin ja talouteen. Monia eroa harkitsevia huolestuttaa taloudellinen pärjääminen eron jälkeen.

Eron jälkeen yhdestä kodista muutetaan kahteen, mikä lisää elinkustannuksia ja tuo usein muutoksia rahankäyttöön ja perheen elintasoon. Vanhempien taloudellisella tilanteella on vaikutusta myös lapsiin. Onko lapsilla eron jälkeen mahdollisuutta jatkaa samoja harrastuksia tai onko jatkossa varaa asua samalla asuinalueella kuin ennen eroa? Isommat lapset kantavat myös helposti huolta perheen rahojen riittävyydestä.  

Vanhempien tulee sopia, miten järjestävät lasten asumisen, huollon- ja elatuksen eron jälkeen. Elatuslain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhempien tulee vastata kykyjensä mukaan. Perinteisin tapa on, että lapsen etävanhempi maksaa lapsen lähivanhemmalle elatusmaksua. Vanhemmilla voi myös olla esimerkiksi yhteinen tili lasten kuluille, johon he laittavat rahaa suhteessa tuloihinsa. Tililtä maksetaan lasten kuluja, kuten harrastukset, puhelin, vakuutukset ja isommat hankinnat.

Nykyinen etuus- ja palvelujärjestelmä ei kaikilta osin vastaa vuoroviikoin lasten kanssa asuvien vanhempien tarpeisiin. Vuoroasumisessa lapset asuvat suunnilleen yhtä paljon molempien vanhempien luona. On tilanteita, joissa vanhemmat pääsevät sopuun lasten elämään liittyvistä asioista, mutta riitaa tulee siitä kumman vanhemman luona lapset virallisesti asuvat. Lasten virallisella asuinpaikalla on vaikutusta moniin yhteiskunnan etuuksiin. Se on erityisen merkittävä asia pienituloisille vanhemmille sekä perheille, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia, ja joiden lapset vuoroasuvat. Esimerkiksi yleinen asumistuki on ruokakuntakohtainen, eli sen määrään vaikuttaa tulojen lisäksi perheen koko. Lain mukaan samassa asunnossa asuvat muodostavat ruokakunnan ja lapsi voi kuulua vain yhteen ruokakuntaan kerrallaan. Yleensä se on vanhempi, jonka luona lapsi virallisesti asuu. Silloin kun molemmat vanhemmat ovat asumistuen tarpeessa, käytäntö voi estää lapsen edun toteutumista, jos vuoroasumista ei voida järjestää toisen vanhemman asunnon tilan puutteen takia. Myös lapsilisät yksinhuoltajakorotuksineen maksetaan lapsen kanssa virallisesti asuvalle vanhemmalle, elleivät vanhemmat toisin sovi.

Talousriitojen taustalla voi joskus olla myös erosta johtuvaa vanhempien välistä epäluottamusta, sekä huolta ja pelkoa omasta selviytymisestä. Joskus eroon ja päättyneeseen parisuhteeseen liittyvät negatiiviset tunteet ilmenevät rajuina riitoina rahasta. Voitaisiinko vanhempien välistä riitelyä raha-asioista vähentää sillä, että vanhemmat saisivat riittävää ja oikea-aikaista tukea erokriisin käsittelyyn ja eron jälkeiseen yhteistyön rakentamiseen? Silloin kun vanhempien välillä on luottamusta ja kunnioitusta sekä yhteinen käsitys lapsen tarpeista ja edusta, saadaan usein raha-asioitakin päätettyä sovussa.

Vuoroasumisen yleisyydestä ja tavoista ei ole tällä hetkellä saatavilla tarkkaa tilastotietoa. Sitä tarvittaisiin mahdollisten lainsäädäntömuutosten sekä etuus- ja palvelujärjestelmien kehittämiseksi vanhempien tasavertaisuutta ja perheitä tukevaan suuntaan. Uudessa hallitusohjelmassa on mainittu tavoite parantaa vuorovanhemmuusperheiden asemaa asumistuessa ja muussa sosiaaliturvassa. Nähtäväksi jää, millaisia päätöksiä tavoitteen saavuttamiseksi tehdään.

Päätös lasten vuoroasumisesta tulee aina tehdä lapsen etu edellä, eikä siihen pidä päätyä koskaan vain vanhempien tasa-arvon näkökulmasta tai taloudellisten syiden perusteella. Lasten ajatuksia ja mielipiteitä tulee kuulla, kun eron jälkeen tehdään heidän elämäänsä vaikuttavia päätöksiä.

 

Salla Frisk

 

 

Salla Frisk, asiantuntija, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry

Salla Frisk, Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry