Olet täällä

Nuoresta tuli päättäväinen

Muutin 18-vuotiaana pois kotoa omaan vuokra-asuntoon. Opiskelijana minulla ei ollut mitään kummempia tuloja ja alussa maksoin laskut ajallaan. Muuhun ei sitten jäänyt rahaa ja jääkaappi ammotti monesti tyhjää, olinhan yksineläjä silloin.

Pääsin opiskelujen ja kesäduunin jälkeen kunnalle töihin, mutta jossain vaiheessa jäi vuokra pystyyn. Muutenkin olin jo voudin asiakas. Parisuhde alkoi, asuin puolisoni kanssa ja odotin lasta. Laskut jäivät piiloon yhdessäolon aikana.

Kun erottiin, lapsi tuli mukana uuteen kotiin. Takataskussa oli häätö ensimmäisestä kämpästä, maksuhäiriömerkintä ja perintälaskut. Onneksi oli nuorten asunnot, jonne pääsin vuokralle. Laskuja tuli, mutta ne menivät edelleen kaappiin... Onneksi sain kotivakuutuksen. Muutaman vuoden kuluttua muutin tyttären kanssa isoon kolmioon kaksiosta ja kahdeksan kuukauden päästä siitä saatiin pikku kaksio rivitalosta, joka oli mieleen. Aloitin uuden suhteen.

Laitoin asiat kuntoon ja soitin kunnan talous -ja velkaneuvontaan.

En ollut kenellekään kertonut sotkuista, en pystynyt. Uuden suhteen alettua, sain nostettua itseni liemestä ja kerroin miesystävälle. Laitoin asiat kuntoon ja soitin kunnan talous -ja velkaneuvontaan. Sain ajan muutaman kuukauden päähän ja pelkäsin mennä.

Ei ollut paha, siellä selvitettiin asiat hyvin. Olen viisi vuotta järjestelyssä ja syksyllä 2018 velaton. Nyt olen taloudesta huolehtiva kahden lapsen yksinhuoltaja rivitalokodissa, vuokrat ja muut laskut ajan tasalla.

Nimim. Jaksaa taas