Olet täällä

Maksuhäiriöiden vähentäminen edellyttää laaja-alaisia toimenpiteitä

Maksuhäiriöiden vähentämiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti miesten talousosaamiseen, asenteisiin sekä huono-osaisuuden kasautumiseen.

Tuoreiden maksuhäiriötilastojen mukaan jo yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Suurimmassa riskissä ovat 25-44 -vuotiaat miehet, joista maksuhäiriöisiä on yli 15 prosenttia.

-  Maksuhäiriöiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan tilastojen taakse kätkeytyy erilaisia elämäntilanteita. Myös sukupuolittaiset erot ovat isoja. Maksuhäiriöiden vähentämisessä olennainen kysymys on, miten eri elämäntilanteisiin liittyviin taloudellisiin riskeihin voidaan varautua nykyistä paremmin. Tärkeässä roolissa on kansalaisten talousosaamisen vahvistaminen, mutta huomioon on otettava myös yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevä eriarvoisuus, toteaa Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen.

Miehet optimistisempia oman taloutensa suhteen

Suomalaisten suhtautumista oman taloutensa hallintaan selvittäneen Rahapuhetta-kyselytutkimuksen mukaan sukupuolten välillä on selviä eroja. Miehet ovat esimerkiksi selvästi optimistisempia tulevan eläketasonsa suhteen kuin naiset.

- Miehet ovat ehkä liiankin optimistisia oman tulevan taloutensa ja eläkekertymänsä suhteen, mikä saattaa vaikuttaa myös heidän maksuhäiriöihinsä. Eläköitymisen aiheuttama tulotason lasku voi tuoda ikäviä yllätyksiä omaan talouteen, jos siihen ei ole varautunut etukäteen. Vahvistamalla sekä tiedollista talousosaamista että rahankäyttöön ja säästämiseen liittyviä asenteita voidaan tilannetta muuttaa parempaan suuntaan, arvioi Marttaliiton hankekoordinaattori Erkki Ukkola.

Pikalainoilla yhteys huono-osaisuuteen

Rahapuhetta-kyselytutkimuksessa noin joka neljäs 25-44 -vuotias ilmoitti olevansa pikalainoja myöntävän rahoitusyrityksen asiakkaana. Pikavippejä oli otettu yleisimmin ruoka- ja päivittäisostoksiin, velkojen maksamiseen sekä asumisen kuluihin.

- Pikalainoja ottaneiden suhteellisen suuri osuus on yllättävää, etenkin kun sitä vertaa siihen, että 92 prosenttia vastaajista suhtautui pikalainoihin negatiivisesti. Pikavippien käyttökohteet paljastavat, että niihin turvaudutaan tyypillisesti taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Pitäisikin puhua enemmän pikavippien ja maksuhäiriöiden yhteydestä huono-osaisuuteen, alhaiseen koulutustasoon, yksinäisyyteen ja osattomuuteen. Nämä ongelmat kasautuvat tyypillisemmin juuri miehille. Maksuhäiriöiden vähentämiseksi tarvitaan nykyistä parempia mahdollisuuksia myös taloudellisesti haavoittuvassa tilanteissa oleville. Yksi ratkaisu on sosiaalisen luototuksen laajentaminen valtakunnalliseksi, sanoo Markkanen.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Takuusäätiö: kehittämispäällikkö Minna Markkanen, p. 050 599 6305, minna.markkanen(at)takuusaatio.fi

Marttaliitto: hankekoordinaattori Erkki Ukkola, p. 050 406 7932, erkki.ukkola(at)martat.fi

 

Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama kyselytutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan. Ensimmäistä kertaa toteutettavan tutkimuksen kohderyhmänä olivat 16–74-vuotiaat suomalaiset. Aineisto kerättiin verkossa Norstat-kuluttajapaneelissa toukokuussa 2019, ja siihen osallistui yhteensä 2 008 vastaajaa.

Rahapuhe jatkuu Porin SuomiAreenalla Takuusäätiön ja Marttaliiton keskustelutilaisuudessa tiistaina 16.7.2019 klo 10-11 Puuvillan kauppakeskuksessa. Tervetuloa!

Keskustelua voi seurata myös suorana striimin välityksellä SuomiAreenan verkkosivuilla sekä Twitterissä #suomiareena ja #rahatriittää.