Olet täällä

Kuka ottaa kopin?

Takuusäätiön pienlainalla lähdettiin hakemaan ratkaisua ylivelkaantumisen ennaltaehkäisyyn. Pienituloisille ihmisille haluttiin tarjota kohtuuehtoista rahoitusta, jonka voisi vähän pikavippien tapaan saada nopeasti kertaluontoisiin menoihin. Maksuhäiriömerkintä ei olisi este lainalle, mutta vanhoihin velkoihin pienlainaa ei lähtökohtaisesti myönnettäisi. Erilaisia velkojen järjestelykeinoja on jo olemassa, ja myös valtaosa kuntien sosiaalisista luotoista käytetään vanhoihin velkoihin. Hankkeen edetessä lainoja alettiin myöntää yksittäisiin lasku- ja vuokrarästeihin, jos siten voitiin ehkäistä velkatilanteen kärjistyminen. Ratkaisu oli yhteistyötahojenkin mielestä oikea.

Lainan saaneet asiakkaat hyötyivät pienlainasta monin tavoin ja prosessi oli myös monelle kielteisen päätöksen saaneelle hyödyllinen. Osa hyötyi saamastaan palveluohjauksesta ja talousneuvonnasta. Lisäksi joidenkin velkakierteiden syveneminen voitiin ehkäistä maksamalla pienlainalla yksittäisiä lasku- ja vuokrarästejä. Ylivelkaantumista pienlainatoiminta ei kuitenkaan ennaltaehkäissyt, sillä merkittävä osa asiakkaista oli jo Takuusäätiön pienlainaa hakiessaan selkeässä ylivelkatilanteessa.

Lisää talousneuvontaa

Pienlainatoiminnassa kertynyt asiakasymmärrys ja lukuisien yhteistyötahojen esille tuoma näkemys on yksiselitteinen: ennaltaehkäisevää talousneuvontaa tarvitaan paljon nykyistä enemmän. Etenkin niukkoina aikoina ennaltaehkäisy jää kuitenkin helposti korjaavien toimenpiteiden jalkoihin. Miten varmistaa, että talousneuvonnan kasvavaan tarpeeseen vastataan? Missä kaikkialla ja keiden toimesta talousneuvontaa voitaisiin antaa? Ihmisiä kohtaavia ammattilaisia ja vapaaehtoisia on paljon. Miten saada talousasioiden puheeksi otto ja ennaltaehkäisevä talousneuvonta luontevaksi osaksi heidän työtään? Millaisia välineitä työn tekemiseen tarvitaan?

”Tietämättömyyttä kuinka raha-asioita ylipäätänsä tulisi hoitaa.”

”Talousneuvontaa ei ole mahdollista saada vähäisten resurssien vuoksi”.

Osaamista tulee vahvistaa

Pienlainatoiminnan yhteistyötahot nimeävät toistuvasti osaamattomuuden yhdeksi keskeisimmistä taloudenhallinnan haasteista asiakaskunnassaan. Näin ollen, yksi keino ennaltaehkäistä ylivelkaantumista on osaamisen lisääminen. Milloin ja missä työ tulisi aloittaa? Yhteistyötahojen näkemys on, että taloustaitojen lisäämistä ei voi jättää kotien vastuulle, sillä niillä on keskenään erilaiset lähtökohdat ja valmiudet vastata haasteeseen.

”Ne pitäisi opettaa jo lapsuudessa ja nuoruudessa eli koulu olisi sopiva paikka, koska todella monet saavat kotoa vanhemmilta aivan vääränlaisen mallin taloudenhallintaan ja rahankäyttöön.”

Koska huono-osaisuus, rahankäytön mallit, asenteet ja tunteet periytyvät, olisi koulu kotia luontevampi paikka osaamisen lisäämiselle. Nykyinen opetussuunnitelma mahdollistaa taloustaitojen opettamisen.

Kenen tehtävä olisi huolehtia siitä, että näin tapahtuu? Miten turvata kaikille yhtäläiset edellytykset selviytyä alati monimutkaistuvassa luottoyhteiskunnassa?

Pelkkä tieto ei riitä

”Rehellinen keskustelu asiakkaitten kanssa hankalaa, liittyy häpeää, ongelmien peittelyä, lapsenomaista toiveajattelua, lyhytjänteisyyttä, monia ongelmia elämän eri alueilla.”

Talousasiat kytkeytyvät muuhun elämään. Esimerkiksi akuutti päihde- tai peliongelma sekä aiheuttaa velkaantumista että hankaloittaa tilanteen ratkaisemista. Raha ja rahankäyttö ovat monella muullakin tapaa emotionaalisia asioita. Velkaantumiseen liittyy häpeää ja syyllisyyttä. Myös rahaan liittyvät tunteet periytyvät. Yhä useampi lapsi kasvaa perheissä, joissa rahasta puhumiseen liittyy vaikeita tunteita. Heistä tulee huomispäivän ammattilaisia ja asiakkaita.

Tutkimuksista ja kokemuksesta tiedämme, että pelkkä tiedon välitys ei johda käyttäytymisen muutokseen. Miten paketoida tieto houkuttelevaan ja vastaanotettavaan muotoon? Millainen paketin tulisi olla, jotta se huomioisi muutkin ihmisten toimintaan vaikuttavat tekijät kuin järjen?

Yhteistyötä ja rakenteita

Ylivelkaantumista ei voida ennaltaehkäistä pelkästään yksilötason tekijöihin vaikuttamalla, myös rakenteet tule huomioida. Esimerkiksi asumisen kalleus, tuloköyhyys, työttömyys ja perusturvan riittämättömyys vaikuttavat ihmisten taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Oma roolinsa ylivelkaantumisen monimutkaisessa vyyhdissä on mekanismeilla, joilla meille markkinoidaan helppoja rahoitusratkaisuja tarpeisiin, jotka nekin ovat usein markkinoiden luomia. Ylivelkaantumisen ennaltaehkäisy edellyttää toimia eri sektoreilla ja yhteistyötä näiden välillä.

Aikaisemmin ja nopeammin

Usein ihmisten kynnys hakea apua on korkea. Kynnyksen korkeuteen vaikuttavat monet tekijät. Joskus velkaantumisen taustalla oleva tapahtumaketju on niin vaikea, että siihen ei halua palata. Toisinaan kynnystä nostavat aiemmat pettymykset palvelujärjestelmässä. Moni myös jännittää yhteydenottoa, koska ei tiedä palvelun sisällöstä ja menettelytavoista. Mitä esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnassa kysytään? Miten tapaamiseen voi ja kannattaa valmistautua?

”Venytin liian pitkälle tän asian kanssa. Olisi aikaisemmin pitänyt, just tämän takia en ole, koska tiesin tämän vääntämisen. Silloin aikanaan kun olin työtön, menin hakemaan sosiaalitoimistosta rahaa, silloin jäi se, että toivottavasti en enää koskaan tarvitse teidän apua.”

”Olisi pitänyt hakea jo aiemmin. Ei aina vaan pysty, sitten on se pelko ja mistä sitä apua hakee. Ne jotka ei koe näitä asioita, niille nää on helppoja. Ne on suurimpia pistämään ihmiset lokaan, ennen kuin se kolahtaa omille nilkoille. Sitten ovat suurimpia valittajia. Yhteiskunnan jakautuminen radikaalisti köyhiin ja rikkaisiin on sääli, kohta ei ole välimuotoa ollenkaan.”

Lisähaaste ennaltaehkäisylle on, että moniin palveluihin pääsee vasta, kun velkaongelma on pitkittynyt. Tämän seurauksena palvelut ovat usein sekä asiakkaan että järjestelmän kannalta pitkäkestoisia ja raskaita. Ja ylivelkaantumisen ehkäisyn näkökulmasta aivan liian myöhässä.

”Aika usein törmää siihen, että kansalaistaitotyyppinen osaamisvaje aiheuttaa ongelmia ja johtaa siihen, että ongelmat saattavat kumuloitua ja pitkittyä turhaan. Joskus pelkkä keskustelu ja ratkaisumallin esittäminen ongelmien hoitamiseen riittää - vahvalla kannustuksella höystettynä.”

Pienlainatoiminnassa kertynyt kokemus on, että oikein ajoitettuna lyhytkin interventio voi saada aikaan pitkäkestoisia vaikutuksia. Aina ei tarvita pitkiä prosesseja. Monesti riittää, että asiakas saa neuvontaa ja ohjausta silloin, kun hänellä itsellään on valmius ottaa tietoa ja palveluita vastaan. Tunnistammeko me nämä otolliset hetket? Osaammeko muotoilla viestimme niin, että se on helppo vastaanottaa? Onko meillä käytössämme kaikki verkostot ja välineet, joita tarvitsemme?

 

Sari Nyholm, Takuu-Säätiö

 

 

Sari Nyholm, tutkija-arvioitsija, Takuusäätiö

 

 

 

Lähteet:

  • Pienlainatoiminnassa toteutettujen tarvekartoitusten tulokset. Kahteen kyselyyn vastasi yhteensä 204 yhteistyötahoa. Sari Nyholm. 2016 ja 2017.
  • Puhelinhaastattelut syys-lokakuussa 2017. Haastatteluun osallistui kahdeksan asiakasta, joille pienlainaa ei voitu myöntää ylivelkatilanteen vuoksi. Sari Nyholm.

Artikkeli on julkaistu Takuusäätiön Reilusti lainaa -julkaisussa, johon on koottu ammattilaisten ja pienituloisten puheenvuoroja taloudellisesta selviytymisestä.

Sari Nyholm, Takuusäätiö