Olet täällä

Kuinka puhua nuorelle rahasta? Vinkkejä meille ammattilaisille

Otetaan alkuun kaksiosainen ajatusleikki. Ensin, sulje silmäsi ja kuvittele itsesi nuorena. Siirry henkisesti siihen aikaan, jolloin kaikki maailman mahdollisuudet olivat sinulle avoinna. Muistele sitä nuoruuden innon, hyrräävien hormonien ja vanhempien vaatimuksien ristiaallokkoa, jossa me sukupolvesta toiseen tuon tietyn ajanjakson elämästämme kellumme. Sitten siirrymme ajatusleikkimme toiseen osaan: kuvittele, että tuolle elämää täynnä olevalle isänmaan toivolle aletaan puhumaan raha-asioista saarnaavaan, kaikkitietävään ja nuoria vähättelevään äänensävyyn. Mieti, miten ottaisit nuorena itsenäsi vastaan lauseen: ”Älä hölmöile rahan kanssa, vaan tee niin kuin minä sanon”.

Ajatusleikki päättyy, voit avata silmäsi. Arvatenkaan nuori sinä ei ollut erityisen vastaanottavainen talouteen liittyville neuvoille, vaikka ne kuinka hänen elämäänsä edistäviä olisivatkin. Haluan kuitenkin onnitella sinua, olet tämän ajatusleikin myötä ottanut ensimmäisen askeleen kohti vähän parempaa tapaa puhua rahasta nuorelle.

Ajatusta toisen rooliin asettumisesta ja maailman katsomisesta hänen silmiensä läpi ei voi käytännön asiakastyössä korostaa liikaa.

Menestys minkä tahansa ihmisryhmän parissa tehtävälle työlle lähtee empatiasta. Tämä kannattaa pitää mielessä, oli sitten kyse ammattilaisten tekemästä nuorten talousneuvonnasta tai ikäihmisten osallistamisesta palvelutuotannon kehittämiseen. Ajatusta toisen rooliin asettumisesta ja maailman katsomisesta hänen silmiensä läpi ei voi käytännön asiakastyössä korostaa liikaa. Voimme asiantuntijaroolistamme käsin laukoa loputtomia määriä faktoja, mutta jos emme ota huomioon kohderyhmän tilannetta, ajatuksia tai näkemyksiä, voimme yhtä hyvin puhua seinille. Jos pystyt tarkastelemaan omaa sanomaasi kohderyhmän toisinaan myös kriittisestä näkökulmasta käsin, olet jo pitkällä. Nuorille raha-asioista puhuttaessa kannattaa siis vähintään eläytyä neuvojen kohteen asemaan äskeisen ajatusleikin kautta ja kysyä itseltään: ”Kuinka olisin itse ottanut tämän vastaan nuorena?”

Nuoriso on oikeasti useimmiten huomattavasti mainettaan parempaa.

Toinen avain menestykseen liittyy siihen, miten ylipäänsä suhtaudumme nuoriin ihmisryhmänä. Mikäli ajattelemme nuorten olevan huonoja raha-asioissa, he alkavat helposti käyttäytyä tämän mallin mukaan. Nuoriso on näet oikeasti useimmiten huomattavasti mainettaan parempaa. Sen nenä kännykässä kulkevan, verkkopelien parissa yönsä viettävän ja vain itseään ajattelevan megasyrjäytyneen kiusankappaleen sijaan saamme yhä useammin kohdata tiedostavia, itsenäisesti ajattelevia ja tervehenkistä kriittisyyttä osoittavia tulevaisuuden toivoja. Epäilemättä merkittävä osa omista nuorisoa koskevista ajatuksistamme pohjautuu tiedon puutteeseen. Monen asian merkitystä on vaikea nähdä, jos sitä ei itse ymmärrä. Tästäkin selviää kahdella yksinkertaisella neuvolla: kysy ja ole kiinnostunut.

Kysyvä ei nuoriin liittyvissä asioissa tieltä eksy. Mutta anna nuorelle aikaa ja tilaa vastata. Me kaikki muistamme, kuinka ahdistavaa jatkuva kysymyksillä pommittaminen voi olla. Ennen kaikkea, älä oleta. Toisinaan myös vanhempina, mutta etenkin ammattilaisina me näemme kohtaamamme nuoren elämästä vain murto-osan. Tämän näkemämme perusteella saatamme helposti vetää johtopäätöksiä, jotka joko ovat vain osa totuudesta tai kokonaan vääriä. Samoin saatamme helposti niputtaa kaikki nuoret samaan homogeeniseen ryhmään, vaikka todellisuus on päinvastainen. Pelkkien raha-asioidensa kanssa sekoilijoiden sijaan nuorista löytyy, samalla tapaa kuin meistä aikuisistakin, monella tapaa talouttaan hoitavia. Sekä niitä suuremmassa riskissä olevia että heitä, jotka voivat toimia positiivisina esimerkkeinä muille.

Toiminnallisuus on avainsana, joten sovitaanko yhteisesti, että vuonna 2019 emme enää kerro talousasioista nuorille PowerPoint-luentojen kautta?

Käytännössä mille tahansa ihmisryhmälle raha-asioista puhuttaessa konkretia on tärkeääkin tärkeämpää, mutta sen merkitys korostuu etenkin nuorten kohdalla. Nuoruusikään mennessä suurin osa meistä on onnistunut kadottamaan johonkin sen lapsuudessamme vallinneen kyvyn mielikuvitukselliseen ja abstraktiin ajatteluun. Näin ollen niitä rahaan liittyviä asioita, jotka eivät kosketa omaa elämää juuri sillä hetkellä millään tavalla, ei koeta mielenkiintoiseksi ja ne unohtuvat helposti. Vaikka itse kokisit lumisen talvimaiseman merkitykselliseksi, niin sinulla voi olla suuria vaikeuksia vakuuttaa Saharan eteläpuolella elävää ihmistä sen hienoudesta. Sama koskee esimerkiksi budjetoinnin kannattavuudesta kertomista nuorelle, jolla ei vielä ole säännöllisiä tuloja ja menoja. Parempaan lopputulokseen päästään, kun saatua tietoa voi heti kokeilla omassa elämässä käytäntöön. Toiminnallisuus on siis avainsana, joten sovitaanko yhteisesti, että vuonna 2019 emme enää kerro talousasioista nuorille PowerPoint-luentojen kautta?

Behavioristinen oppimiskäsitys, jossa karrikoidusti tiivistettynä tietoa kaadetaan opettajalta oppilaan tyhjään päähän, alkaa nykypäivänä tuntua kaukaiselta 1900-luvun jäänteeltä. Siksi emme toivottavasti käytä tätä ajattelua myöskään silloin, kun suunnittelemme nuorille raha-asioista puhumista. Lyhyen elämänsä aikana nuorelle on ehtinyt kertyä valtavasti sekä omaa että vierestä seurattua kokemusta myös rahaan liittyen ja he ovat edelleenkin oman elämänsä parhaita asiantuntijoita. Miksi emme siis valjastaisi tätä tietoa hyötykäyttöön myös kaikenlaisessa raha-asioiden käsittelyssä nuorten kanssa? Pelkkään luennointiin verrattuna se saattaa olla työläämpi, mutta takuulla parempia lopputuloksia tuova reitti.

Tiivistetysti siis: mene nuoren omalle tasolle, ole kiinnostunut, älä oleta, pysy konkretiassa ja ylhäältäpäin tapahtuvan saarnaamisen sijaan anna nuoren olla oman elämänsä asiantuntija. Ja pidä oma nuori itsesi aika ajoin mielessä. Näillä pääset jo pitkälle. Sekä ammattilaisena että myöskin vanhempana.

 

Erkki Ukkola, Rahat riittää -hanke

 

 

 

 

Erkki Ukkola, Rahat riittää -hankekoordinaattori, Marttaliitto ry

 

 

Erkki Ukkola