Olet täällä

Ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö

Ikääntyneisiin kohdistuva taloudellinen hyväksikäyttö näkyy vahvasti Suvanto ry:n asiakastyössä. Suvanto-linjalle tulleiden puheluiden määrä on viimeisen kolmen vuoden aikana nelinkertaistunut. Niistä suurimman osan aiheena on taloudellinen hyväksikäyttö.

Varsinaisessa asiakastyössä esiin on noussut päihteitä käyttävät lapset ja lapsenlapset, jotka uhkailemalla ja kiristämällä vaativat rahaa vanhemmiltaan. Vanhemmat ovat joutuneet ottamaan lainaa pankista ja jopa pikavippejä lastensa huumeidenkäytön vuoksi.  Ei ole harvinaista, että ikääntynyt vanhempi on menettänyt omistusasuntonsa maksaessaan jälkikasvunsa huumevelkoja. Menetettyään omaisuutensa he ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen ja velkasaneeraukseen. Taloudellisten menetysten lisäksi he elävät pelossa ja ahdistuksessa siitä, että heille tai heidän lapsilleen käy huonosti. Huumeiden käyttäjien maailma on julma.

Suurta osaa ikääntyneisiin kohdistuvasta väkivallasta ei havaita.

Ikääntyneen hyväksikäyttäjänä on usein hänen läheisensä. Oma lapsi voi uhata estää ikääntynyttä tapaamasta lapsenlapsiaan, jos tämä ei anna rahaa säännöllisesti tai kirjoita nimeään esimerkiksi matkapuhelimien liittymäsopimuksiin. Suurin riski joutua rikoksen uhriksi on ikäihmisillä, jotka tarvitsevat apua raha-asioiden hoitamisessa. He eivät ole tottuneet hoitamaan talouteen liittyviä asioitaan itsenäisesti ja heidän toimintakykynsä voi olla alentunut vamman tai sairauden vuoksi. Haavoittuvan ryhmän auttamiseksi ja tapausten eteenpäin viemiseksi tarvitaan yleensä ulkopuolista apua.

Suurta osaa ikääntyneisiin kohdistuvasta väkivallasta ei havaita. Taustalla on usein ikääntyneen kokemia esteitä kertoa asiasta ja perheen ulkopuolisten, esimerkiksi hoiva- ja hoitotyöntekijöiden vaikeuksia tunnistaa tilannetta. Terveydenhuollolla on tärkeä merkitys väkivallan tunnistamisessa ja ikääntyneiden uhrien ja tekijöiden ohjaamisessa ja tukemisessa jatkoavun saamiseksi. Vaikeutena on sopivien keinojen ja kaltoinkohtelun tunnistamisen välineiden puuttuminen, palvelujen hajanaisuus ja eri viranomaisten yhteistyön heikkous. Myös ammattihenkilöstö kokee osaamattomuutta usein monimutkaisissa ja monitahoisissa tapauksissa ja se vaikeuttaa ikääntyneiden auttamista.

Diagnoosin tulessa voidaan yhdessä läheisten kanssa suunnitella, kuinka asiat hoidetaan kunnon heiketessä.

Suvanto ry:ssä ajatellaan, että on hyvä pitää mielessä se, että muistisairaus ei aina itsessään ole syy rajoittaa ihmisen omaa päätöksentekoa. Diagnoosin tulessa voidaan yhdessä läheisten kanssa suunnitella, kuinka asiat hoidetaan kunnon heiketessä. Omalla kohdallaan hyväksikäytön voi tunnistaa esimerkiksi kysymällä itseltään, voinko käyttää omaisuuttani haluamallani tavalla. Läheisten kannattaa puolestaan huolestua silloin, mikäli ikääntyneen lähipiiriin ilmestyy henkilöitä, joista hän ei halua keskustella ja jotka vaikuttavat valvovan hänen elämäänsä. Taloudellisen hyväksikäytön varoitusmerkkejä voivat olla muutokset ikääntyneen käyttäytymisessä ja rahankäytössä. Myös oman hyvinvoinnin laiminlyöminen voi kieliä kaltoinkohtelusta.

Vuonna 2016 poliisin tietoon tuli yli 16 000 ikääntyneisiin kohdistuvaa tutkintaan johtanutta omaisuusrikosta. Edelleen merkittävä osa kaikista ikääntyneisiin kohdistuvista omaisuusrikoksista jää piilorikollisuudeksi. Iäkkään henkilön lähipiirin ongelmat ja palveluiden digitalisoituminen lisäävät myös ikääntyneiden henkilöiden haavoittuvuutta joutua taloudellisen rikoksen uhriksi.

 

Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry tarjoaa ammattiauttajan neuvontaa ja keskusteluapua ikääntyneille, ylläpitää ja koordinoi vertaistukiryhmiä Helsingissä ja Vantaalla, sekä valtakunnallista auttavaa puhelinta Suvanto-linjaa. Suvanto ry:n palvelut ovat maksuttomia.

Suvanto-linja 0800 06776

 

Päivi Helakallio-Ranta

 

 

Päivi Helakallio-Ranta, vanhempi suunnittelija, Suvanto ry

 

 

 

Päivi Helakallio-Ranta, Suvanto ry