Olet täällä

Huoletta(a)ko?

Sänkyni vieressä on kelloradio, jossa Radio Suomi menee aina arkiaamuisin päälle kello 6.01. Herään siis käytännössä tuoreisiin uutisiin. Erityisen kivaa on herätä hyviin uutisiin.

Tiistaiaamuna 23.10. korviini kaikuivat ensimmäisenä Danske Bankin johtavan asiantuntijan Lauri Uotilan sanat: ”Huoli pois, suomalaiset: Velkaa on meillä paljon, mutta sen kanssa pärjätään vielä mainiosti.”

Jutussa mainittiin vielä erikseen, että suomalaisten velkaantumisesta on oltu huolestuneita turhaan ja liiankin kanssa. Uotila totesi haastattelussa, että: ”Viranomaisten toimenkuvaan kuuluu olla ilmeisesti huolissaan vähän liiankin ennakoivasti”. (Linkki uutiseen) Vaikken itse edustakaan viranomaisia, taidan kuitenkin lukeutua tuohon huolenpitäjien ja pelottelijoiden porukkaan. Olenko siis herättänyt aiheetonta huolta? Aiheuttanut pelkoa ja paniikkia? Tai ollut jopa ihan kokonaan väärässä?

Ehkä olen, ehkä en. Totuus riippuu mittakaavasta. Isossa kuvassa asia on juuri niin kuin uutisessa kuvattiin. Kansakunnan tasolla suomalaisilla on paljon velkaa, mutta niitä myös hoidetaan hyvin, etenkin kun korot ovat alhaalla.

Erityisesti Suomessa hoidetaan hyvin niitä lainoja, joita ihmisillä on suuria massoja eli asuntolainoja. Tämä tietysti näkyy velkaantumisen kokonaiskuvassa. Asuntolainoja on otettu enemmän ja ne ovat suurempia kuin koskaan aikaisemmin, mutta niitä tulee myös maksettua suhteellisen hyvin takaisin, kun korot ovat alhaalla. Tässä valossa esimerkiksi länsinaapuriimme verrattuna velkaantumisasteemme on merkittävästi matalampi ja maksamme lainoja hyvin. Tosin järjestelmämmekin on pikkuisen erilainen. Ruotsalaisessa asuntolainamallissa lainoja ei kärjistetysti sanoen ole koskaan tarkoituskaan maksaa takaisin. Suomalaiset lainat taas on ollut perinteisesti tarkoitus hoitaa pois ennen eläkeikää. Siinä, missä suomalaisten säästäminen on pitkään ollut nimenomaan asuntolainasäästämistä, hoitavat ruotsalaiset säästämisensä kokonaan muulla tavoin. Ja heillä onkin merkittävästi korkeampi säästämisaste.

Jos kerran kokonaiskuva näyttää Danske Bankin asiantuntijan mukaan hyvältä, niin miksi sitten itse herätän puheillani toistuvasti huolta? Vastaus on aika yksinkertainen. Velka sinällään ei ole mikään ongelma. Ei, vaikka sitä olisi kuinka paljon. Kunhan vaan on varaa maksaa velat takaisin, kaikenlaisissa olosuhteissa. Itse asiassa toimiva rahoitusjärjestelmä lainaustoimintoineen mahdollistaa monta sellaista asiaa, jotka muuten olisivat täysin mahdottomia. Vaikka sitten sen asunnon hankkimisen. Mutta huolet tulevat mieleeni siinä vaiheessa, jos velkojen lyhentäminen käy vaikeaksi tai mahdottomaksi. Jos ongelmavelkaisten tai ongelmavelkariskissä olevien ihmisten määrä yhteiskunnassa lisääntyy kaiken aikaa, alan olla jo tosi, tosi huolissani.

Onko näin sitten käynyt tai käymässä? No, ainakin niiden mittarien valossa, mitä minulla on tiedossani, asia kovasti näyttää siltä.

Maksuongelmia indikoiva maksuhäiriömerkintöjen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa jo vuosia. Viimeksi se ylitti 380 000 henkilön rajapyykin. Ulosotossa on jatkuvasti vuositasolla noin puoli miljoonaa suomalaista. Suomen Pankin tilastojen mukaan vakuudettomien kulutusluottojen määrä on ollut jatkuvassa kasvussa. Tammi-toukokuussa 2018 vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin yli 13 prosenttia enemmän kuin samaan aikaan vuonna 2017. Toukokuussa 2018 uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin ennätysmäärä, 264 miljoonaa euroa. Pikaluottofirmojen tappiot ovat tilastojen mukaan vuosi toisensa jälkeen hurjia, mutta voitot vielä paljon suurempia. Itse asiassa yhden markkinoiden parhaista tuotoista sijoituksillesi tai talletuksillesi saat laittamalla rahat pikalainoja myöntävään firmaan, kunhan vaan omatunto kestää.

Takuusäätiön neuvontapalveluihin otettiin elo-syyskuussa 2018 yhteyttä yli 10 000 kertaa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. (Lue tiedote) Yhteydenottajien velkamäärät ovat nousseet kahdessa vuodessa lähes neljänneksellä, mikä kertoo siitä, että ihmiset ottavat entistä suurempia lainoja. Kun neuvontapalveluissamme arvioidaan yhteydenottajien mahdollisuuksia saada veloilleen jonkinlainen järjestely lähitulevaisuudessa, arvioitiin vuonna 2016 80 prosentilla neuvotuista olevan mahdollisuus järjestelyyn. Vuonna 2018 luku oli enää 40 prosenttia. Tärkeimmät syyt laskuun ovat se, että yhteydenottajilla on niin paljon velkaa, ettei Takuusäätiön järjestely ole mahdollinen ja se, että velkaantuminen on niin tuoretta, ettei tuomioistuimen velkajärjestelykään saa. Kun rahaa on tarjolla, ihmiset järjestelevät itse velkojaan, maksavat ongelmallista velkaa uudella velalla ja velkapotit kasvavat. Ei ole enää mikään harvinaisuus, että Takuusäätiöön otetaan yhteyttä vasta siinä vaiheessa, kun vakuudetonta velkaa on jo kuusinumeroinen summa ja luottotiedot uhkaavat mennä vasta siinä vaiheessa.

Ja kun vielä otetaan huomioon, että asuntolainojen lyhennysvapaat ovat lisääntyneet merkittävästi ja että LähiTapiolan tuoreen kyselytutkimuksen mukaan sadan euron tai pienempikin pudotus kuukausituloissa tekisi elämisestä tosi tiukkaa noin 30 prosentilla suomalaisista, voidaan aiheellisesti kysyä, ovatko kotien taloudet viritetty vähän liiankin tiukille ja kestävätkö ne pieniäkään koronnousuja, sillä vaikka korot ovat nyt alhaalla, niin tilanne ei ole ollut aina sama (eikä tule olemaan).

Ja kyllä. Kaikkein mieluiten olen väärässä. Ainakin näitten huolieni suhteen. Minulle sopii oikein hyvin, että huoleni ovat turhia ja Danske Bankin asiantuntijan visio huolettomasta huomisesta toteutuu. Mutta jos niin ei käykään, on hyvä olla varautunut riskeihin. Vaikka sitten olemalla vähän huolissaan.

 

Juha Pantzar

 

 

 Juha A. Pantzar, toimitusjohtaja, Takuusäätiö

toimitusjohtaja Juha Pantzar, Takuusäätiö