Olet täällä

Hiilijalanjäljen pienentäminen tarkoittaa muutoksia elämäntapaan ja rakenteisiin

Kotitaloudet tuottavat kaksi kolmasosaa Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Sillä on siis merkitystä, minkä verran kulutetaan ja mihin. Kuluttamisen aiheuttamaa ympäristökuormaa voi arvioida käytettyjen eurojen perusteella.

Kuluttajatutkimuskeskus on laatinut viitebudjetteja siitä, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa. Viitebudjetit ovat hyvä mittari, kun halutaan tarkastella sekä kuluttamisen tasoa että siitä aiheutuvaa hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi alle 45-vuotias, joka asuu pääkaupunkiseudulla ja kuluttaa kohtuullisen minimibudjetin mukaisesti, käyttää kuukaudessa rahaa noin 1300 euroa. Hiilijalanjäljeksi muutettuna tämä on noin 385 kg co2e. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on kuukaudessa noin 858 kg co2e. Keskivertosuomalainen tuottaa siis yli tuplasti enemmän kasvihuonepäästöjä kuin pienellä rahalla toimeentuleva.

Mainonta ja sosiaalinen paine ajaa monet meistä kuluttamaan yli varojemme ja maapallon kantokyvyn. Moni haluaakin vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä, mutta etenkin pienituloiset kokevat, että heillä on vain vähän valinnan mahdollisuuksia. Usein keskusteluissa käy ilmi, että pienituloiset kokevat, etteivät he voi kuluttaa kestävästi, koska tarjolla ei ole lompakolle sopivia ympäristöystävällisiä tuotteita.

Toisaalta, jos taas rahaa on enemmän käytettävissä, valinnan mahdollisuuksia on enemmän. Siltikin eniten tienaavat aiheuttavat isomman hiilijalanjäljen kuin pienituloiset. Pohdimme somekampanjassamme, mistä tämä kertoo.

On selvää, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan sekä muutoksia yhteiskunnan rakenteissa, että kulutustottumuksissamme. Miten kohtuullisuuden käsitettä voidaan käyttää ilmastopolitiikan tukena, ja miten kulutusta voidaan ohjata kohtuullisempaan suuntaan? Näistä teemoista keskustellaan Twitter-chatissa, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Olemme kutsuneet mukaan asiantuntijoita ja tutkijoita, jotka ovat perehtyneet kuluttamiseen, ekologisiin valintoihin ja ympäristöpäästöihin. Osallistujia haastetaan lisäksi pohtimaan keinoja, joita voisi ottaa käyttöön kulutuksen kohtuullistamiseksi. Kysymme myös, millainen rooli yrityksillä ja yritysvastuulla voisi olla kohtuullisemman kulutuksen edistämisessä. Miten yhteiskunnan rakenteita voisi muuttaa ja mitä keinoja yksittäisellä ihmisellä on vaikuttaa niihin.

 

Näistä teemoista keskustellaan Marttaliiton ja Takuusäätiön järjestämässä Twitter-chatissa perjantaina 23.10. klo 13–14 tunnisteella #kohtuukulutus. Keskustelua moderoidaan Marttaliiton twitter-tililtä (@marttaliitto).

Keskustelun pohjana ovat Marttaliiton ja Takuusäätiön tuottamat infograafit kohtuullisesta

kulutuksesta ja elämisen hiilijalanjäljestä: https://www.takuusaatio.fi/itseapu/elamisen-hiilijalanjalki.

Chatin teemoja pohjustavia blogikirjoituksia julkaistaan lokakuun aikana Marttojen Kestävä arki -blogissa ja Takuusäätiön blogissa.

 

Osallistu keskusteluun kohtuullisesta kulutuksesta ja hiilijalanjäljestä!

Twitter-chat 23.10.2020 klo 13 tunnisteella #kohtuukulutus.

 

Lisätiedot:

 

  • Takuusäätiö: projektisuunnittelija Maija Isaksson, p. 050 325 6919, maija.isaksson(at)takuusaatio.fi
  • Marttaliitto: kehittämispäällikkö Salka Orivuori, p. 050 5474751, salka.orivuori(at)martat.fi