Olet täällä

Elämä ja kulutus koronan pyörteissä

Elämä voi yllättää monellakin tapaa, mutta harvemmin se yllättää koko maailman väestöä yhtäaikaisesti. Koronavirus toi aikamoisen aallokon tullessaan ja millaiseksi myrskyksi nämä aallot muodostuvatkaan, sitä tuskin kukaan osaa vielä varmuudella ennustaa. Epidemia laajeni pandemiaksi, jonka seurauksena pörssikurssit syöksivät, lentoliikenne katkaistiin, liikkumista rajoitettiin, kouluja ja ravintoloita suljettiin. Suomalaiset sulkeutuivat koteihinsa hamstrattuaan kaupan hyllyt tyhjiksi. Koronakriisi sairastuttaa fyysisesti ja taloudellisesti. On selvää, että tällä on isot vaikutukset yritysten ja yksityishenkilöiden talouteen. 

Korona vaikuttaa jollain tapaa meidän jokaisen elämään niin työssä kuin vapaa-aikana. Mikään ei ole enää entisellään. Pakon sanelevat muutokset ovat tuoneet isojakin muutoksia arkirutiineihimme. Myös positiivisia. Muuttunut arki on pakottanut meidät ulos omasta kuplastamme ja saanut meidät katsomaan, havainnoimaan, ajattelemaan ja arvostamaan asioita eri tavoin.

Arvoon arvaamattomaan on noussut Suomen luonto ja sen kauneus mahtavine ulkoilumaastoineen, jossa näemme iloisia ja reippaita perheitä ulkoilemassa. Naapurit ja sukulaiset auttavat toisiaan. Huomaamme arvostavamme yhä enemmän lähimarkettia ja pullapuotia, josta saa ruuat ja pullat kotiin kuljetettuna. Arvostammeko myös jatkossa enemmän Suomen maataloutta ja puhdasta lähiruokaa? Ajatus omasta taloudesta ja kuluttamisesta on myös muuttunut. Onko materia menettänyt merkitystään ja koronatukkakin on oikeastaan ihan jees. Onhan terveys tätä arvokkaampaa.

Entä aika ja ajankäyttö? Aika on noussut hallitsevaan asemaan tässä modernissa yhteiskunnassamme. Yksi voimavarasyöppömme niin työssä kun vapaa-ajallakin on aika ja ajanhallinta.

Olemme niin kiireisiä.  Suurin osa meistä juoksee päättömänä palaverista toiseen pahvimuki kädessä ja patonki kainalossa. Sieltä päiväkodin kautta lapset kainalossa kotiin ja harrastuksiin. Lopulta istumme rättiväsyneenä kotona kaaoksen keskellä. Arjen kiire kulkee myös käsikädessä tiedostamattoman tuhlailun kanssa. Heräteostokset tuovat mielihyvää kiireen keskellä. Ulkona syöminen on helpompaa, kun ei ehdi suunnitella tai tehdä itse ruokia. Uskallan väittää, että ajankäytön haasteemme ovat enimmäkseen itseaiheutettuja. 

Pakon sanelemat muutokset arkirutiineihimme ovat tuoneet meille nyt bonustunteja kalentereihimme. Kun kiire ja stressi vähentyvät antaa se tilaa luovuudelle ja uuden ajattamiselle ja kehittämiselle.  Onko tämä yksi pandemian ja koronakaranteenin tuoma mahdollisuus. Nyt on hyvä aika pysähtyä miettimään ja suunnittelemaan ajan käyttöämme ja sen hallintaa. Jäisikö tästä jotain pysyvääkin muutosta. Sama pätee myös rahan käyttöön.

Mikä itseasiassa on välttämätöntä, tarpeellista tai täysin turhaa?

Virpi Muilu, talousasiantuntija, Takuusäätiön pienlaina

 

Virpi Muilu