Olet täällä

Blogi

OP keräsi yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toukokuussa 2019 aineiston suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan. Kysely toteutettiin 16–74-vuotiaille ja vastaajia oli yhteensä 2 008. Yhtenä osana tutkimusta kysyttiin myös pikavipeistä, mikä oli erittäin tervetullutta, koska pikavippien yleisyyttä ei ole juurikaan selvitetty. Esittelen ja pohdin tässä tutkimuksen tuloksia juuri pikavippien osalta.

Kuvituskuva, jossa katsellaan kuvia sosiaalisesta mediasta

Uusien kenkien ostaminen kiinnostaa enemmän kuin säästäminen eläkkeelle. On vaikeaa aloittaa säästäminen, mutta on aika helppoa tuhlata. Television katsominen voittaa budjetoinnin. Teemme päivittäin omaan talouteen liittyviä päätöksiä, sekä tietoisesti, että vähemmän tietoisesti. Usein päätöksen teon hetkellä lyhyen tähtäimen ilo voittaa pitkän tähtäimen hyödyn. Oman tulevaisuutemme ja yhteiskuntamme kannalta meidän kuitenkin kannattaisi tehdä valintoja, jotka lisäävät hyvinvointiamme erityisesti pitkällä tähtäimellä.

Sain kahdeksanvuotiaana isältäni kymmenen markan kolikon ja luvan mennä lähikioskille ostoksille. Raha oli pienelle ihmiselle verrattain iso, ja tein päässäni suunnitelmia sen rajattomista käyttömahdollisuuksista. Lähdin intoa puhkuen pyörällä matkaan. En tiedä, huumasiko minut karkintuoksu vai valinnanvapaus, mutta päädyin ostamaan koko rahan edestä kymmenen pennin hedelmäkarkkeja. Nopealla laskutoimituksella sata karkkia tuntui lottovoitolta. Kotona ostokseni järkevyydestä keskusteltiin, mutta minua ei toruttu, olihan minulle annettu vapaat kädet.

Veikkauksen asema pelimonopolina ja peliongelmahaitat ovat olleet kuluneen vuoden aikana muutamaankin otteeseen yhteiskunnallisten keskustelujen kohteena. Erityisen vilkkaina keskustelut ovat käyneet Twitterissä, missä olen itsekin muutamaan kertaan päätynyt mukaan keskusteluketjuun. Valitettavasti Twitter välineenä ja sen rajoitettu merkkimäärä ei anna oikein mahdollisuuksia kertoa omia ajatuksia perusteellisesti, joten elokuun alussa Twitterissä minulle heitetyn ”Miksei Takuusäätiö ole kommentoinut asiaa” -haasteen päätteeksi lupasin yrittää kirjoittaa asiasta blogin.

Se alkaa jo heinäkuussa. Postiluukusta putoaa mainoksia repuista, lenkkareista, vaatteista, peleistä, kännyköistä. Näen, että niitä on selattu, mutta pyyntöjä ei ole kuulunut. Ei, koska vastaus on aina sama. Tarpeen olisi edes yhdet siistit vaatteet. Ja se uusi kännykkä. Ekaluokalle hankittu luuri toimii, vaikka näyttö on pirstaleina, mutta ei sellaisen kanssa voi yläkouluun mennä. Se oli iso vitsi luokassa jo viime vuonna.

Avio- tai avoero on yksi suurimmista kriiseistä, jonka ihminen elämässään voi kohdata. Erolla on vaikutuksia moniin elämän eri osa-alueisiin. Sen lisäksi, että avioero tehdään juridisesti, se on myös emotionaalinen ja psyykkinen prosessi ja vaikuttaa usein sosiaalisiin suhteisiin ja talouteen. Monia eroa harkitsevia huolestuttaa taloudellinen pärjääminen eron jälkeen.