Olet täällä

Blogi

Ruokakauppaan kiirehtiessäni törmään oveen eteen asetettuun mainostelineeseen. Kauppareittini tukkeena seisoo isokokoinen mainos, joka kehottaa hakemaan lainaa ”arjen menoihin vaikka heti”. Mainoksen strateginen sijainti ruokakaupan ovensuussa korostaa ja alleviivaa mielikuvaa lainasta pikaratkaisuna arjen rahanpuutteeseen. Houkutus tarttua lainatarjoukseen onkin suuri, jos rahapussi ja jääkaappi ammottavat tyhjyyttään. Laina tarjoaa huojentavan ja rationaaliselta tuntuvan ratkaisun ahdistavaan tilanteeseen.

Säästäminen on se perusoppi, joka mainitaan jokaisessa taloudenhallinnan oppaassa ja talousviisaan puheenvuorossa. Varautuminen pahan päivän varalle luo turvaa, kun elämä yllättää. Rikki mennyt kodinkone tai tienposkeen hyytynyt auto ei ole taloudellinen katastrofi, jos pankkitilillä on jemmarahaa. Kädestä suuhun eläminen ja vararahaston puute johtavat sen sijaan helposti velkakierteeseen etenkin pienituloisissa kotitalouksissa. Pienituloisuus haastaa oman talouden hallinnan. Kun rahat ovat vähissä, koetaan säästäminen usein mahdottomaksi.

Viime talvena eräässä talous- ja velkaneuvonnassa asioi henkilö, joka oli kamppaillut velkaongelmien kanssa useamman vuoden. Hän oli jo pidempään pohtinut päivittäin Takuusäätiön Velkalinjalle tai kunnan talous- ja velkaneuvontaan soittamista. Rohkeus ei kuitenkaan minään päivänä riittänyt, sillä häpeän tunne oli niin suuri ja takaraivossa jyskytti ajatus, että suomalaiseen tapaan pitäisi pärjätä itse. Asioiden ratkaiseminen ei kuitenkaan tuntunut mahdolliselta ilman apua.