Olet täällä

Blogi

Kari Puronahon selvitys lasten ja nuorten liikuntaharrastusten hinnoista on mielenkiintoista luettavaa. Hinnat nousivat tarkasteltavalla jaksolla (2001-2012) noin kymmenessä vuodessa jotakuinkin kaksinkertaiseksi. Poikkeuksia on suuntaan ja toiseen, mutta yleinen kehitys jätti telineisiin kaikki mahdolliset hintaindeksit. Hintojen nousulle on olemassa myös selvät ja hyvät syyt, mutta nousuprosentteja se ei muuta miksikään. Siitä se ajatus sitten lähti.

Takuusäätiön tekemän kyselyn perusteella lasten tarpeet vaikuttavat merkittävästi kulutusluottojen ottamiseen (kuva alla). Tämä ei ole kovin yllättävää. Lasten tarpeisiin liittyvä kulutus ei vaihtele suhdanteiden mukaan samalla tavalla kuin matkailu tai autokauppa. Lapsiin liittyvää kulutusta on kuvattu luodinkestäväksi kuluttamisen kivijalaksi, johon muun kuluttamisen on sopeuduttava. Samoin siihen sopeutuvat rahoitusmallit, niin kuin Takuusäätiön kysely vihjaa.

Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisen Rahat riittää! -hankkeen (2018-2020) eräänä tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja houkuttelevia toimintatapoja, joiden eräänä tarkoituksena on raha-asioiden puheeksi ottamisen helpottaminen. Tämä on tarina erään sellaisen synnystä ja synnytyksestä.

Miltä sinusta kuulostavat seuraavat elämänohjeet:

a) Säästä ensin, osta sitten.

b) Osta käytettynä, jos voit.

c) Priorisoi, mieti mitä tarvitset.

d) Jos et voi ostaa heti, odota.

e) Tee töitä rahan eteen.

Päivälleen viisi vuotta sitten olin jännittyneissä fiiliksissä. Kuukautta aiemmin olin tullut Takuusäätiöön töihin. Edessä oli ensimmäinen kerta koskaan, kun Takuusäätiö tarjoaisi neuvontaa chatin kautta. Minulle se olisi samalla ensimmäinen kerta, kun neuvoisin talous- ja velkaongelmissa. Olo oli epävarma. Vieressäni istui onneksi kokeneempi Takuusäätiön työntekijä. Hänellä oli vuosien kokemus velkaongelmaisten neuvomisessa. Tosin kokemusta oli vain puhelinneuvonnasta. Siksi meidän molempien mielessä pyöri kaikesta huolimatta samoja kysymyksiä: Tuleeko chatiin asiakkaita?

Miten ihanaa onkaan tulla kotiin työpäivän jälkeen. Naapuri heilauttaa iloisesti kättä. Koira odottaa häntä heiluen oven suussa. Raivaat kengät pois oven edestä, jotta pääset sisään. Lapset huikkaa, ”mitä ruokaa – hirveä nälkä!” Alkaa toisenlainen kiire. Ruuanlaitto, harrastukset, kauppareissut ja milloin mitäkin.

Internet ja teknologian kehitys ovat tuoneet ulottuvillemme loputtoman määrän erilaisia tuotteita ja palveluita. Esimerkiksi eräässä kansainvälisessä verkkokaupan kännykkäsovelluksessa on tarjolla yli 180 miljoonaa tuotetta. Lisäksi online-ostosmahdollisuudet ovat auki 24/7. Kaiken tämän vapauden ja valinnanmahdollisuuksien keskellä mielessäni pyörii kysymys siitä, onko jo kenties menty vähän liian pitkälle. Kuka oikeasti tarvitsee kaikkia näitä miljoonia eri vaihtoehtoja?

Kesälomalla omalle rahankäytölle sallii helposti enemmän väljyyttä kuin muina aikoina vuodesta. Suurimman siivun suomalaisten kesälomabudjetista lohkaisevat matkailu sekä erilaiset juhlat ja tapahtumat. Huomaamatta rahaa kuluu enemmän kuin muina kuukausina, eikä sitä välttämättä tule huomioitua omassa budjetissa. Syksyn kynnyksellä onkin hyvä ottaa hetki aikaa ja pohtia omia kulutustottumuksiaan. Kuluttajuus on yhteiskunnassamme yhä suuremmassa roolissa ja se kytkeytyy suoraan taloudelliseen käyttäytymiseen.

Takuusäätiön asiakkaiksi hakeutuu paljon niin pienituloisia työssäkäyviä kuin eläkeläisiäkin. Yhden henkilön taloudet tai yksinhuoltajaperheet ovat määrältään eniten edustettuna asiakkaissamme. Useasti pienituloisuus tai tulojen pienentyminen vaikuttavat maksukykyyn oleellisesti.

OP keräsi yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toukokuussa 2019 aineiston suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan. Kysely toteutettiin 16–74-vuotiaille ja vastaajia oli yhteensä 2 008. Yhtenä osana tutkimusta kysyttiin myös pikavipeistä, mikä oli erittäin tervetullutta, koska pikavippien yleisyyttä ei ole juurikaan selvitetty. Esittelen ja pohdin tässä tutkimuksen tuloksia juuri pikavippien osalta.

Kuvituskuva, jossa katsellaan kuvia sosiaalisesta mediasta

Uusien kenkien ostaminen kiinnostaa enemmän kuin säästäminen eläkkeelle. On vaikeaa aloittaa säästäminen, mutta on aika helppoa tuhlata. Television katsominen voittaa budjetoinnin. Teemme päivittäin omaan talouteen liittyviä päätöksiä, sekä tietoisesti, että vähemmän tietoisesti. Usein päätöksen teon hetkellä lyhyen tähtäimen ilo voittaa pitkän tähtäimen hyödyn. Oman tulevaisuutemme ja yhteiskuntamme kannalta meidän kuitenkin kannattaisi tehdä valintoja, jotka lisäävät hyvinvointiamme erityisesti pitkällä tähtäimellä.

Sain kahdeksanvuotiaana isältäni kymmenen markan kolikon ja luvan mennä lähikioskille ostoksille. Raha oli pienelle ihmiselle verrattain iso, ja tein päässäni suunnitelmia sen rajattomista käyttömahdollisuuksista. Lähdin intoa puhkuen pyörällä matkaan. En tiedä, huumasiko minut karkintuoksu vai valinnanvapaus, mutta päädyin ostamaan koko rahan edestä kymmenen pennin hedelmäkarkkeja. Nopealla laskutoimituksella sata karkkia tuntui lottovoitolta. Kotona ostokseni järkevyydestä keskusteltiin, mutta minua ei toruttu, olihan minulle annettu vapaat kädet.

Veikkauksen asema pelimonopolina ja peliongelmahaitat ovat olleet kuluneen vuoden aikana muutamaankin otteeseen yhteiskunnallisten keskustelujen kohteena. Erityisen vilkkaina keskustelut ovat käyneet Twitterissä, missä olen itsekin muutamaan kertaan päätynyt mukaan keskusteluketjuun. Valitettavasti Twitter välineenä ja sen rajoitettu merkkimäärä ei anna oikein mahdollisuuksia kertoa omia ajatuksia perusteellisesti, joten elokuun alussa Twitterissä minulle heitetyn ”Miksei Takuusäätiö ole kommentoinut asiaa” -haasteen päätteeksi lupasin yrittää kirjoittaa asiasta blogin.

Se alkaa jo heinäkuussa. Postiluukusta putoaa mainoksia repuista, lenkkareista, vaatteista, peleistä, kännyköistä. Näen, että niitä on selattu, mutta pyyntöjä ei ole kuulunut. Ei, koska vastaus on aina sama. Tarpeen olisi edes yhdet siistit vaatteet. Ja se uusi kännykkä. Ekaluokalle hankittu luuri toimii, vaikka näyttö on pirstaleina, mutta ei sellaisen kanssa voi yläkouluun mennä. Se oli iso vitsi luokassa jo viime vuonna.

Avio- tai avoero on yksi suurimmista kriiseistä, jonka ihminen elämässään voi kohdata. Erolla on vaikutuksia moniin elämän eri osa-alueisiin. Sen lisäksi, että avioero tehdään juridisesti, se on myös emotionaalinen ja psyykkinen prosessi ja vaikuttaa usein sosiaalisiin suhteisiin ja talouteen. Monia eroa harkitsevia huolestuttaa taloudellinen pärjääminen eron jälkeen.

Kiristetäänkö tai uhkaillaanko sinulta rahaa asioihin, joihin et sitä haluaisi antaa? Oletko ottanut kulutusluottoja tai pikalainoja ja antanut rahat läheisen käyttöön? Onko sinulla käyttöoikeus yhteiseen tiliin tai yhteisiin rahoihin? Tuleeko toimeentulotukesi tai opintotukesi omaan käyttöösi? Riidelläänkö teillä rahasta? Onko perheessänne kahta erilaista elintasoa?

Vaikka tilanne rahavaikeuksien kanssa on monelle asiakkaallemme raskas, ovat he toisinaan valmiita kertomaan tarinansa toimittajalle, kun kauttamme etsitään haastateltavia. Useimmiten asiakkaamme haluavat jakaa tarinansa, koska he kokevat, että voivat omien kokemustensa kautta auttaa muita. Kun he ovat olleet rahavaikeuksissa, tietävät he parhaiten, millaisia tunteita ja ajatuksia silloin läpikäydään.

Piipahdin pääsiäisenä muutamaksi päiväksi Lontooseen. Vaikka kyse olikin ihan puhtaasti lomamatkasta, tuli siellä jonkin verran tarkkailtua myös oman ammattialueen asioita.

Edellisestä vierailukerrastani oli kulunut noin 1,5 vuotta ja ainakin yhdellä rahankäytön alueella on muutos ollut silmiinpistävä. Käteisvapaa yhteiskunta näyttää nimittäin tosissaan tekevän nousuaan myös Englantiin.

Psyykkisesti sairastuneen läheisensä arjen sujumisesta huolehtivan omaisen ja omaishoitajan omat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi jäävät monesti taka-alalle. Pahimmillaan omaiset sairastuvat myös itse. Arviolta 300 000 suomalaista hoivaa ja huolehtii läheisestään, joka kärsii mielenterveysongelmista. Omaishoidon tuen saajista vain noin kolme prosenttia on mielenterveyskuntoutujien omaisia. Psyykkinen sairaus kuormittaa usein myös läheisen taloutta. Läheinen voi joutua kantamaan huolta sairastuneen taloudenhallinnasta ja tukemaan häntä raha-asioiden hoitamisessa.

Sivut