Olet täällä

Blogi

Tosiaankin. Nyt tapahtuu. Niin olin otsikoinut Takuusäätiön uutiskirjeen pääkirjoituksen, jonka kirjoitin vajaat pari viikkoa sitten valmiiksi etukäteen. Ajattelin kertoa siinä kaikista niistä uudistus- ja kehittämiskokonaisuuksista, joita kotitalouksien taloudenhallinnan ja velkaongelmien hoitamisen aloilla on lähtenyt käyntiin alkuvuonna 2020. Ja muutama päivä myöhemmin pääkirjoituksessa ei ollutkaan enää uutista tarpeeksi. Tai olihan toki, mutta jotakin oli mennyt uutisarvoltaan ohi.

Rahankäyttö ja raha-asioiden hoitaminen on kaikkien jokapäiväistä elämää ja arkea. Koska aihe on merkittävä osa elämäämme, se herättää myös kiinnostusta. Ihmiset haluavat kuulla tarinoita heiltä, jotka ovat samassa tilanteessa tai pohtivat samoja kysymyksiä kuin he itse. Tämä pätee myös rahankäyttöön liittyvissä asioissa.

44 sekuntia. Se on yhden päivän hereilläoloajastani alle 0,1 prosenttia.

Sen verran meni aikaa, kun etsin Googlesta eläkelaskurin ja kävin laskemassa tyoelake.fi -sivustolla arvion tulevasta eläkkeestäni. Täytyy kuitenkin kertoa, että olin valmistautunut ajanottoon ennakkoon. Etsin kotoa valmiiksi työeläkeyhtiön minulle lähettämän kirjeen, josta näin tähän mennessä kertyneen eläkkeeni. Kun kaapit on pengottu ja kirje löydetty, ei eläkearvioin laskeminen ole iso juttu.

Suomalaisten kotitalouksien kasvavat velkaongelmat ovat muodostuneet parin viime vuoden aikana mediassa kestoaiheeksi. Entistä useampi taho tekee tärkeää työtä arjen taloustaitojen kasvattamiseksi ja ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi.

Tämä on kertomus nuoresta, lievästi kehitysvammaisesta ihmisestä, sikavipistä ja epäreilusta maailmasta. Tarina on valitettavasti totta ja täytyy myöntää, että monenlaisia velkaantumistaustoja kuulleellekin tämä iski ikävästi.

Numeroita vilisee silmissä nopealla tahdilla. Tällä kertaa en ole tarkastelemassa verkkopankissani tilitapahtumia, vaan olen kuunnellut kahden päivän ajan työkavereideni koonteja viime vuoden toiminnastamme. Toimistollamme on saatu kokea monta elämää muuttavaa kohtaamista: kuultu tuhansia tarinoita rahasta sekä siihen liittyvistä vaikeuksista ja onnistumisista. Tässä muutamia nostoja viime vuodestamme.

Teen töitä Rahat riittää -hankkeessa, jossa pyrimme vahvistamaan ihmisten taloustaitoja siten, että muuttuvissa elämäntilanteissa raha-asiat eivät menisi solmuun.

Ulosottomaksulaki mahdollistaa ulosoton taulukkomaksun perimättä jättämisen joko osittain tai kokonaan, jos siihen on perusteltu syy tai jos maksun periminen olisi kohtuutonta. Olemme kuitenkin Takuusäätiössä huomanneet, että käytännössä on erittäin vaikeaa saada helpotusta taulukkomaksuihin. Niiden perittämättä jättäminen harkitaan aina erikseen ja käytännöt vaihtelevat ulosottokohtaisesti. Myös tietämättömyyttä perimättä jättämisestä on ilmennyt, jolloin velallisen on erittäin vaikea neuvotella tai tuoda esiin perusteita perimättä jättämiselle.

Kari Puronahon selvitys lasten ja nuorten liikuntaharrastusten hinnoista on mielenkiintoista luettavaa. Hinnat nousivat tarkasteltavalla jaksolla (2001-2012) noin kymmenessä vuodessa jotakuinkin kaksinkertaiseksi. Poikkeuksia on suuntaan ja toiseen, mutta yleinen kehitys jätti telineisiin kaikki mahdolliset hintaindeksit. Hintojen nousulle on olemassa myös selvät ja hyvät syyt, mutta nousuprosentteja se ei muuta miksikään. Siitä se ajatus sitten lähti.

Takuusäätiön tekemän kyselyn perusteella lasten tarpeet vaikuttavat merkittävästi kulutusluottojen ottamiseen (kuva alla). Tämä ei ole kovin yllättävää. Lasten tarpeisiin liittyvä kulutus ei vaihtele suhdanteiden mukaan samalla tavalla kuin matkailu tai autokauppa. Lapsiin liittyvää kulutusta on kuvattu luodinkestäväksi kuluttamisen kivijalaksi, johon muun kuluttamisen on sopeuduttava. Samoin siihen sopeutuvat rahoitusmallit, niin kuin Takuusäätiön kysely vihjaa.

Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisen Rahat riittää! -hankkeen (2018-2020) eräänä tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja houkuttelevia toimintatapoja, joiden eräänä tarkoituksena on raha-asioiden puheeksi ottamisen helpottaminen. Tämä on tarina erään sellaisen synnystä ja synnytyksestä.

Miltä sinusta kuulostavat seuraavat elämänohjeet:

a) Säästä ensin, osta sitten.

b) Osta käytettynä, jos voit.

c) Priorisoi, mieti mitä tarvitset.

d) Jos et voi ostaa heti, odota.

e) Tee töitä rahan eteen.

Päivälleen viisi vuotta sitten olin jännittyneissä fiiliksissä. Kuukautta aiemmin olin tullut Takuusäätiöön töihin. Edessä oli ensimmäinen kerta koskaan, kun Takuusäätiö tarjoaisi neuvontaa chatin kautta. Minulle se olisi samalla ensimmäinen kerta, kun neuvoisin talous- ja velkaongelmissa. Olo oli epävarma. Vieressäni istui onneksi kokeneempi Takuusäätiön työntekijä. Hänellä oli vuosien kokemus velkaongelmaisten neuvomisessa. Tosin kokemusta oli vain puhelinneuvonnasta. Siksi meidän molempien mielessä pyöri kaikesta huolimatta samoja kysymyksiä: Tuleeko chatiin asiakkaita?

Miten ihanaa onkaan tulla kotiin työpäivän jälkeen. Naapuri heilauttaa iloisesti kättä. Koira odottaa häntä heiluen oven suussa. Raivaat kengät pois oven edestä, jotta pääset sisään. Lapset huikkaa, ”mitä ruokaa – hirveä nälkä!” Alkaa toisenlainen kiire. Ruuanlaitto, harrastukset, kauppareissut ja milloin mitäkin.

Internet ja teknologian kehitys ovat tuoneet ulottuvillemme loputtoman määrän erilaisia tuotteita ja palveluita. Esimerkiksi eräässä kansainvälisessä verkkokaupan kännykkäsovelluksessa on tarjolla yli 180 miljoonaa tuotetta. Lisäksi online-ostosmahdollisuudet ovat auki 24/7. Kaiken tämän vapauden ja valinnanmahdollisuuksien keskellä mielessäni pyörii kysymys siitä, onko jo kenties menty vähän liian pitkälle. Kuka oikeasti tarvitsee kaikkia näitä miljoonia eri vaihtoehtoja?

Kesälomalla omalle rahankäytölle sallii helposti enemmän väljyyttä kuin muina aikoina vuodesta. Suurimman siivun suomalaisten kesälomabudjetista lohkaisevat matkailu sekä erilaiset juhlat ja tapahtumat. Huomaamatta rahaa kuluu enemmän kuin muina kuukausina, eikä sitä välttämättä tule huomioitua omassa budjetissa. Syksyn kynnyksellä onkin hyvä ottaa hetki aikaa ja pohtia omia kulutustottumuksiaan. Kuluttajuus on yhteiskunnassamme yhä suuremmassa roolissa ja se kytkeytyy suoraan taloudelliseen käyttäytymiseen.

Takuusäätiön asiakkaiksi hakeutuu paljon niin pienituloisia työssäkäyviä kuin eläkeläisiäkin. Yhden henkilön taloudet tai yksinhuoltajaperheet ovat määrältään eniten edustettuna asiakkaissamme. Useasti pienituloisuus tai tulojen pienentyminen vaikuttavat maksukykyyn oleellisesti.

OP keräsi yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toukokuussa 2019 aineiston suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan. Kysely toteutettiin 16–74-vuotiaille ja vastaajia oli yhteensä 2 008. Yhtenä osana tutkimusta kysyttiin myös pikavipeistä, mikä oli erittäin tervetullutta, koska pikavippien yleisyyttä ei ole juurikaan selvitetty. Esittelen ja pohdin tässä tutkimuksen tuloksia juuri pikavippien osalta.

Kuvituskuva, jossa katsellaan kuvia sosiaalisesta mediasta

Uusien kenkien ostaminen kiinnostaa enemmän kuin säästäminen eläkkeelle. On vaikeaa aloittaa säästäminen, mutta on aika helppoa tuhlata. Television katsominen voittaa budjetoinnin. Teemme päivittäin omaan talouteen liittyviä päätöksiä, sekä tietoisesti, että vähemmän tietoisesti. Usein päätöksen teon hetkellä lyhyen tähtäimen ilo voittaa pitkän tähtäimen hyödyn. Oman tulevaisuutemme ja yhteiskuntamme kannalta meidän kuitenkin kannattaisi tehdä valintoja, jotka lisäävät hyvinvointiamme erityisesti pitkällä tähtäimellä.

Sivut