Olet täällä

Blogi

Elän kauramaitokuplassa. Kotini sijaitsee alueella, jossa kulutetaan eniten Suomessa kaurasta valmistettua kasvipohjaista maitoa. Kuplautumisella puolestaan tarkoitetaan, että samat arvot ja elämänkatsomuksen omaavat ihmiset oleskelevat samanlaisissa poteroissa - kuplissa - ja täten saattavat harhautua luulemaan, että kupla edustaa yhteiskuntaa laajemmin.  

Millaiseksi kuvittelet ihmisen, joka elää ympäristöystävällisesti? Pyytääkö hän kahvilassa noutokahvin omaan kestomukiinsa, laittaa ruokansa tarkoin valituista luomuaineksista ja pukeutuu vain kotimaisiin, ympäristösertifioiduista materiaaleista valmistettuihin vaatteisiin? 

Kaksi kolmasosaa Suomen kulutusperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä tulee kotitalouksien kulutuksesta* – kotitalouksien valinnoilla on siis väliä, kun päästöjä pyritään vähentämään. Keskivertosuomalaisen tämänhetkinen hiilijalanjälki on noin 10 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO2-ekv) vuodessa. Tätä voi verrata esimerkiksi Pariisin sopimuksen mukaiseen globaalin 1,5 asteen tavoitteeseen. Sitran raportti arvioi, että 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi henkilökohtaisen päästökaton tulisi olla keskimäärin 2,5 tCO2-ekv vuodessa vuonna 2030.

2020-luku on käynnistynyt maailmanlaajuisen pandemian kourissa (Covid-19). Lyhyessä ajassa korona on muuttanut kulutusrutiineja ja käytäntöjä – jossain määrin myös ekologisesti kestävämpään suuntaan. Ulkomaanmatkailun romahdus on vähentänyt suomalaisten lentomatkailua ja päästöjä, mutta samalla Lapin matkailun kansainväliset rahavirrat ovat tyrehtyneet. Taloudellisen ja ekologisen kestävyyden saavuttaminen yhtäaikaisesti on haaste. Kun ympäristöä kuormittava kulutus vähenee, vähenevät myös eurot.

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys  -tutkimushankkeen ilmastokysely osoittaa, että suomalaiset kokevat elävänsä ekologisesti. Lähes 80 prosenttia kansasta on vähintäänkin jokseenkin samaa mieltä väittämästä ”Koen, että elämäntapani on ympäristö kannalta kestävä”. 

Kun käyttää hyvin vähän rahaa kulutukseen ja kulutus on niukkaa, niin säästää ympäristöä. Eikö niin? Raha on käyttökelpoinen ja selkeä mittari monessa asiassa. Sitä se ei ole silloin, kun tarkastellaan kulutuksen sisältöä. Käytettävän rahan ohella on mietittävä, millaisia tuotteita käytämme ja millä tavoin kulutamme, kun tavoitteena on jättämämme hiilijalanjäljen pienentäminen. Meille pohjoismaissa asuville kohtuullinen kulutus tarkoittaa niin liiallisen kulutuksen rajoittamista kuin riittävien kulutusmahdollisuuksien tavoittelemista.

Kohtuullinen kuluttaminen säästää sekä lompakkoa että luontoa, on todettu jo monen kertaan. Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisessä Rahat riittää -hankkeessa olemmekin nostaneet tätä näkökulmaa esiin, kun olemme halunneet tukea kotitalouksia kohti kohtuullisempaa kulutusta.

Tänä syksynä olemme nähneet pysäyttäviä kuvia maastopaloista ja niiden aiheuttamista savusumuista Yhdysvalloissa. Tavanomaista laajemmista paloista on kärsitty jo nyt, kun maapallon keskilämpötila on noussut noin asteen verrattuna esiteolliseen aikaan. Ihmisiä on kuollut, ja sadat tuhannet ovat joutuneet jättämään kotinsa. Millaisia uutisia saamme, jos maapallon lämpötila nousee vielä asteen, kaksi tai enemmän? 

Suomen Pankin Talousosaamishankkeessa on kartoitettu talousosaamisen hankkeita ja toimintoja keväällä 2020. Kartoitustyön tuloksena syntynyt raportti antaa ensimäistä kertaa Suomessa kokonaiskuvan eri toimijoista, toiminnasta ja hankkeista. Raportin yleisen johtopäätöksen kanssa on helppo olla samaa mieltä: Suomessa tehdään paljon hyvää työtä kansalaisten talousosaamisen parissa, mutta toiminnassa olisi myös kehitettävää.

Takuusäätiössä toivotaan, että heinäkuun alussa voimaan astuneella joidenkin kuluttajalainojen 10 prosentin korkokatolla on positiivisia vaikutuksia. Siitäkin huolimatta, että kuluttajalainojen korkokatto on voimassa näillä näkymin vain vuoden 2020 loppuun.  

Suomen pankin uusimman tilaston mukaan lainanotto olikin ollut heinäkuussa jopa vilkkaampaa kuin samaan aikaan vuonna 2019. Kotitaloudet ovat paikanneet ehtyneitä tulovirtoja uudella lainalla ja onnistuneet siten lykkäämään laskujen maksua.  

Kuluttajuus kytkeytyy nykyisin aiempaa tiiviimpänä osana puheeseen oman talouden hallinnasta ja rahasta, mikä on hyvä. On jo korkea aika luopua ajattelumallista, jonka mukaan raha ja oma talous ovat jokin oma erillinen saarekkeensa ihmisen elämässä ja kieltää näkemästä totuutta siitä, miten raha tavalla tai toisella vaikuttaa ihan kaikkeen omassa elämässä, kuten esimerkiksi omaan hyvinvointiin, opiskelumahdollisuuksiin, ihmissuhteisiin ja arvoihin.

Arjen valinnoilla on merkitystä. Tämä lause lienee meille kaikille tuttu useammasta paikasta ja sitä kuulee tasaisin väliajoin. Marttojen talousneuvonnan yhtenä kulmakivenä on ajatus siitä, että kiinnittämällä huomiota päivittäisiin kulutusvalintoihin saa helposti aikaan myös omassa taloustilanteessa tuntuvaa säästöä. Harvemmin tulee miettineeksi, että nämä samat lompakkoa vähemmän kuormittavat valinnat voivat vähentää myös ympäristön kuormitusta.

Ympäristö tuottaa meille tunteita laidasta laitaan. Yhtäältä luonto on suomalaisille ylpeyden aihe ja siellä liikkuminen nostaa mielialaa, kun neljän seinän sisällä asiat alkavat huolettaa. Toisaalta ilmastonmuutos taas aiheuttaa ahdistusta, kun olemme huolissamme luonnon tilasta tulevaisuudessa.

Elämä voi yllättää monellakin tapaa, mutta harvemmin se yllättää koko maailman väestöä yhtäaikaisesti. Koronavirus toi aikamoisen aallokon tullessaan ja millaiseksi myrskyksi nämä aallot muodostuvatkaan, sitä tuskin kukaan osaa vielä varmuudella ennustaa. Epidemia laajeni pandemiaksi, jonka seurauksena pörssikurssit syöksivät, lentoliikenne katkaistiin, liikkumista rajoitettiin, kouluja ja ravintoloita suljettiin. Suomalaiset sulkeutuivat koteihinsa hamstrattuaan kaupan hyllyt tyhjiksi. Koronakriisi sairastuttaa fyysisesti ja taloudellisesti.

Korona-aika on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan monia muutoksia lähes jokaisen elämässä. Valitettavan monelle tämä aika tarkoittaa taloudellista ahdinkoa. Esimerkiksi velkaongelmissa olevien tilanteet ovat onneksi saaneet huomiota, ja heidän asemansa helpottamiseksi onkin ryhdytty toimiin. On myös useita muita muutoksia, joita korona aiheuttaa, kuten sosiaalisten suhteiden muuttumista. Kun ihminen luonnostaan lokeroi toisia ihmisiä ”meihin” ja ”muihin”, on positiivista huomata tietynlaisen me-hengen ja auttamishalun korostumista tänä aikana.

Tosiaankin. Nyt tapahtuu. Niin olin otsikoinut Takuusäätiön uutiskirjeen pääkirjoituksen, jonka kirjoitin vajaat pari viikkoa sitten valmiiksi etukäteen. Ajattelin kertoa siinä kaikista niistä uudistus- ja kehittämiskokonaisuuksista, joita kotitalouksien taloudenhallinnan ja velkaongelmien hoitamisen aloilla on lähtenyt käyntiin alkuvuonna 2020. Ja muutama päivä myöhemmin pääkirjoituksessa ei ollutkaan enää uutista tarpeeksi. Tai olihan toki, mutta jotakin oli mennyt uutisarvoltaan ohi.

Rahankäyttö ja raha-asioiden hoitaminen on kaikkien jokapäiväistä elämää ja arkea. Koska aihe on merkittävä osa elämäämme, se herättää myös kiinnostusta. Ihmiset haluavat kuulla tarinoita heiltä, jotka ovat samassa tilanteessa tai pohtivat samoja kysymyksiä kuin he itse. Tämä pätee myös rahankäyttöön liittyvissä asioissa.

44 sekuntia. Se on yhden päivän hereilläoloajastani alle 0,1 prosenttia.

Sen verran meni aikaa, kun etsin Googlesta eläkelaskurin ja kävin laskemassa tyoelake.fi -sivustolla arvion tulevasta eläkkeestäni. Täytyy kuitenkin kertoa, että olin valmistautunut ajanottoon ennakkoon. Etsin kotoa valmiiksi työeläkeyhtiön minulle lähettämän kirjeen, josta näin tähän mennessä kertyneen eläkkeeni. Kun kaapit on pengottu ja kirje löydetty, ei eläkearvioin laskeminen ole iso juttu.

Suomalaisten kotitalouksien kasvavat velkaongelmat ovat muodostuneet parin viime vuoden aikana mediassa kestoaiheeksi. Entistä useampi taho tekee tärkeää työtä arjen taloustaitojen kasvattamiseksi ja ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi.

Tämä on kertomus nuoresta, lievästi kehitysvammaisesta ihmisestä, sikavipistä ja epäreilusta maailmasta. Tarina on valitettavasti totta ja täytyy myöntää, että monenlaisia velkaantumistaustoja kuulleellekin tämä iski ikävästi.

Sivut