Olet täällä

Apua hakevilla yhä suuremmat vakuudettomat kulutusluotot

Velallisten neuvontapuhelimeen Velkalinjaan soittaneiden ihmisten velkamäärät ovat lisääntyneet tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 2017 heillä oli vakuudettomia velkoja keskimäärin lähes 29 000 euroa. Viisi vuotta sitten soittajien velat olivat yli neljänneksen, keskimäärin 6 200 euroa pienemmät.

Lisäksi viime vuonna Velkalinjalla näkyi käänne siinä, että aiempaa useammat soittajat olivat joutuneet päästämään velkansa perintään ja ulosottoon. Sama trendi on myös Takuusäätiön chat-neuvonnassa. Velanhoito velalla ei onnistu loputtomiin.

Osalla suomalaisista on vakuudetonta kulutusluottoa yhtä paljon kuin monilla asuntolainaa

Velkojen maksamisen sinnittelyn hintana on yhä isommat velkamäärät. Viisi vuotta sitten velalliset ajautuivat nopeasti maksuvaikeuksiin ja perintään lukuisien pienten pikavippien vuoksi. Sen sijaan vuodesta 2013 lähtien pienten vippien sijaan tulleet tuhansien eurojen luottolimiitit ja kymmenien tuhansien eurojen suuruiset velkojen yhdistämiseen markkinoidut pikalainat ovat mahdollistaneet velallisia sinnittelemään velkakierteessään.

Valtaosalla, noin 85 prosentilla soittajasta vakuudettomat velat ovat enintään noin 40 000 euroa. Sen suuruisista veloista on usein mahdollista selviytyä esimerkiksi Takuusäätiön takaamalla pankkilainalla neljässä-viidessä vuodessa, jos vain on tuloja millä maksaa. Sen sijaan hyvätkään palkkatulot eivät riitä, kun vakuudetonta luottoa on kertynyt monia kymmeniä tuhansia, jopa yli 100 000 euroa.

Velkalinjalla kohdattiin viime vuonna lähes 200 soittajaa, joiden velat olivat yli 70 000 euroa. Heistä joka toisen velkamäärä ylitti 100 000 euroa, vaikka he olivat tavallisia kuluttajia. Vain pienellä osalla oli yrittäjyydestä aiheutuneita velkoja.

Raha-asioiden puheeksi ottamista ja avun piiriin ohjausta on lisättävä

Velkakierteiden taustalla oli työttömyyttä, pätkätyötä, tulojen vaihtelua, eroja ja sairastelua. Lisäksi oli kirjava joukko erilaisia haastavia elämäntilanteita tai ikäviä tapahtumia kuten hyväksikäyttöä tai huijatuksi tulemista, toisen auttamista, homeasuntoja, epäonnistuneita remontti- tai rakennusprojekteja tai perheongelmia.

”Näissä elämäntilanteissa ihmisten huomio on arjesta selviytymisessä. Raha ei ole ongelma niin kauan kuin saa luottoa. Pahaan velkakierteeseen voi ajautua myös tajuamattaan”, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.

Takuusäätiö kannattaa positiivista luottotietojärjestelmää sekä luototustoiminnan lainsäädännön ja valvonnan lisäämistä velkakierteiden ehkäisemiseksi. Näiden lisäksi on kuitenkin ehdottoman tärkeää, että yhteiskunnassa selvitetään luottojen markkinoinnin sääntelyn mahdollisuuksia ja kehitetään erilaisia itseapuvälineitä talouden riskien tunnistamiseksi. Myös erilaisissa elämän taitekohdissa ihmisiä kohtaavien ammattilaisten tulisi ottaa nykyistä enemmän raha-asiat puheeksi. Mitä varhaisemmassa vaiheessa joku ammattilainen huomioi myös asiakkaittensa talousasiat, ohjaa taloudenhallintavälineiden käyttöön ja avun piiriin, sitä paremmin velkaongelmilta voitaisiin välttyä.

Takuusäätiön Velkalinjalla ja chatissa neuvottiin vuonna 2017 yhteensä 6 100 ihmistä.

Lisätietoja:

 

Velkalinjasoittajien kyky selviytyä velkojen maksamisesta 2012-2017

Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka tukee kotitalouksien taloudenhallintaa. Säätiö tarjoaa neuvontaa, taloudenhallintavälineitä sekä lainaa, jotta ihmiset välttyisivät talousvaikeuksilta pienten tulojen tai luoton käytön vuoksi. Lisäksi säätiö auttaa velkakierteiden katkaisemisessa. Toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla. www.takuusaatio.fi