Sanasto

A | B | H | J | K | L | M | N | P | S | T | U | V | Y

Annuiteettilaina

Annuiteettilainassa koron muutos ei vaikuta laina-aikaan, vaan kuukausierän suuruuteen. Jos korko nousee, niin myös kuukausierä nousee ja jos korko laskee, myös kuukausierä pienenee. Lainan takaisinmaksuaika pysyy samana koko laina-ajan. Vrt. tasalyhennyslaina ja kiinteä tasaerä

Akordi

Akordissa velkoja antaa anteeksi osan velasta. Akordista pitää neuvotella velkojan kanssa. Tavallisimmin velkojat suostuvat alentamaan korkoa tai luopuvat vanhaan velkaan kertyneistä viivästyskoroista. Tätä kutsutaan korkoakordiksi. Kuluakordissa velkoja luopuu tavallisimmin vanhoista perintäkuluista.

Velkoja voi luopua huomattavastakin osasta velkaa, jopa osin pääomasta, jos velallisella on esimerkiksi mahdollisuus saada velkajärjestely tuomioistuimesta tai Takuusäätiön takaama järjestelylaina.

Bruttotulo

Bruttotulosta ei ole vähennetty veroja tai muita tulon hankkimiskuluja. Ks. nettotulo

Budjetti

ks. taloussuunnitelma

Häätö

Häädössä asukas menettää asuntonsa. Vuokranantaja voi hakea tuomioistuimelta häätöpäätöksen, jos vuokralainen ei esimerkiksi maksa vuokriaan maksukehotuksista huolimatta. Ulosotto toimittaa häädön, jos asukas ei muuta vapaaehtoisesti saatuaan häätöpäätöksen. Vuokra- tai vastikerästeistä tulee maksuhäiriömerkintä, joka vaikeuttaa uuden asunnon saamista.

Järjestelylaina

Järjestelylainalla tarkoitetaan pankin tai muun rahoitusyhtiön myöntämää lainaa, jolla yhdistetään velkaongelmiin joutuneen ihmisen useat eri velat yhdeksi uudeksi lainaksi. Yleensä tällaiseen lainaan vaaditaan vakuudeksi joko henkilötakaus tai omaisuutta pantiksi tai molempia. Takuusäätiö voi myöntää tietyin ehdoin takauksen pankista haettavaan järjestelylainaan, jos hakijalla ei ole tarvittavaa vakuutta tai lainaa ei myönnetä maksuhäiriöiden vuoksi.

Jälkiperintä

Perimistoimisto siirtää velat ja laskut jälkiperintään, jos velallinen on todettu ulosotossa varattomaksi, eikä häneltä ole voitu ulosmitata pitkiin aikoihin. Toinen syy jälkiperintää on se, ettei velallista ole tavoitettu. Esimerkiksi jos hän ei ole oleskellut paikkakunnalla, jolla on kirjoilla. Jälkiperintä huolehtii siitä, etteivät laskut ja velat vanhene ennen lopullista 15–25 vuoden vanhentumisaikaa. Velkoja voi huolehtia vanhentumisen katkeamisesta myös itse.

Kertasuoritus

Velkojen järjestelyssä kertasuorituksella tarkoitetaan kaikkien aiempien velkojen maksamista pois kerralla esimerkiksi pankkilainalla, rahoitusyhtiön kulutusluotolla tai sosiaalisella luototuksella. Tällöin velallisen rahat riittävät paremmin, kun hoidettavana on vain yksi tai korkeintaan muutama velka. Kertasuoritus voi olla hyvä ratkaisu erityisesti silloin, kun velkojia on useita ja/tai erillisistä sopimuksista tulisi kohtuuttoman pitkiä.

Kiinteät kustannukset

Kiinteitä kustannuksia ovat sellaisia kuluja tai menoja, jotka eivät lyhyellä aikavälillä muutu ja joihin ei voi itse juurikaan vaikuttaa. Esimerkiksi asunnon vuokra, vakuutusmaksut ja sähkö ovat kiinteitä kustannuksia.

Kiinteä tasaerä

Tasaerälainaa lyhennetään aina samalla summalla, jolloin laina-aika muuttuu koron muuttuessa. Koron nousu pidentää laina-aikaa ja koron lasku lyhentää laina-aikaa. Vrt. annuiteettilaina ja tasalyhennys

Korko

ks. lainan korko

Korkomarginaali

ks. lainan marginaali

Kuluttaja

Kuluttajansuojalaissa kuluttaja on henkilö, joka ostaa tuotteen tai palvelun yksityiseen käyttöön.

Kuluttajansuoja

Kuluttajansuojalla halutaan varmistaa, että kuluttaja voi hankkia tuotteita ja palveluita turvallisesti ja riittävin tiedoin. Kuluttajansuojalainsäädännöllä turvataan kuluttajan oikeuksia.

Kulutusluotto/kuluttajaluotto

Kulutusluottoja ovat kaikki vakuudelliset ja vakuudettomat lainat, jotka on otettu kulutustarkoitukseen. Niille on tyypillistä, että niillä on lyhyt takaisinmaksuaika, suhteellisen korkea korko sekä yksittäisen lainan määrä on melko pieni.

Vakuudellisessa kulutusluotossa on vakuutena henkilötakaus tai omaisuutta panttina. Sen korko on yleensä pienempi kuin vakuudettoman kulutusluoton, jossa takaajia tai pantteja ei ole.

Kysy rahasta -neuvontachat

Kysy rahasta on Takuusäätiön neuvontachat, jossa voi keskustella mistä tahansa raha-asioihin liittyvistä asioista. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja kysymyksiin vastaa Takuusäätiön työntekijä. Palvelu on maksuton. Keskustelu ei vaadi mitään erillistä ohjelmaa, vaan keskusteluja käydään nettiselaimen kautta chat-sivullamme.

Laina

ks. velka

Lainan korko

Korko on lainan hinta, joka maksetaan lainanantajalle. Se voi olla joko kiinteä tai viitekorkoon sidottu. Kiinteä korko pysyy samana sovitun ajan. Viitekorkoon sidotussa lainassa korko muuttuu yleisen korkotason vaihtelun mukaan. Yleisimmin käytettyjä viitekorkoja ovat Suomen Pankin peruskorko, euriborkorot ja pankkien omat primekorot.

Kiinteäkorkoisen lainan ja viitekorkoon sidotun lainan korkoon lisätään yleensä asiakaskohtainen marginaali. Nämä yhdessä määräävät lainan kokonaiskoron.

Lainan marginaali

Marginaali on lainan koron osuus, jolla pankki tekee voittoa ja pyrkii pienentämään lainan riskiä. Marginaali neuvotellaan erikseen pankin kanssa. Sen suuruus vaihtelee asiakassuhteesta, vakuudesta ja asiakkaan maksukyvystä riippuen.

Lainapääoma

Lainapääomalla tarkoitetaan lainan määrä ilman korkoja ja muita kuluja.

Luottokortti

Luottoyhtiöltä saatava kortti, jolla ostoksia voi tehdä luotolla eli velaksi. Sitä käytetään maksamiseen käteisen rahan sijasta. Luottokorttiyhtiö lähettää yleensä kerran kuukaudessa laskun kortilla maksetuista ostoksista.

Luottotiedot

Luottotiedot kertovat henkilön maksukyvystä ja siitä, miten hän on huolehtinut laskuista ja veloista. Maksuhäiriömerkinnät rekisteröidään luottotietorekisteriin. Luottotiedot tarkistetaan eri tilanteissa, kuten lainaa myönnettäessä.

Lain mukaan omat luottotiedot voi tarkistaa maksutta kerran 12 kuukaudessa. Ks. myös luottotietorekisteriote ja maksuhäiriömerkintä

Luottotietorekisteriote

Luottotietorekisteriotteesta selviää, ovatko henkilön luottotiedot kunnossa ja millaisia merkintöjä rekisterissä on. Ote on todiste luottokelpoisuudesta. Sitä käytetään lainaa myönnettäessä ja monesti esimerkiksi asuntoa vuokratessa, puhelinliittymien avaamisessa ja vakuutussopimusten teossa.

Luottotietorekisteriotteen voi tilata maksutta kerran 12 kuukaudessa. Ohjeet ja lomakkeen löydät Suomen Asiakastieto Oy:n nettisivuilta.

Lyhennysvapaa

Lyhennysvapaalla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin lainasta maksetaan vain korkoa. Lyhennysvapaa siis pidentää laina-aikaa, koska korkoa maksaessa lainasumma ei pienene. Vapaata voi hakea pankista esimerkiksi silloin, jos taloudessa tapahtuu hetkellisesti jotakin yllättävää. Lyhennysvapaan jälkeen lainan maksua jatketaan sovitulla tavalla.

Maksuerä

Laina maksetaan tavallisesti takaisin erissä. Maksuerä tarkoittaa esimerkiksi kuukausittain maksettavaa summaa, jolla lainan kokonaismäärää lyhennetään.

Maksuhäiriömerkintä

Velan tai laskun maksamatta jättäminen voi aiheuttaa luottotietoihin maksuhäiriömerkinnän. Maksun myöhästyminen ei kuitenkaan aiheuta merkintää välittömästi. Merkintä rekisteröidään, kun maksun laiminlyönti on todettu tuomioistuimen päätöksellä tai ulosottoviranomainen on todennut velallisen ulosottoperinnässä varattomaksi. Velkoja voi myös ilmoittaa maksuhäiriöstä rekisterinpitäjälle, kun osamaksun tai kulutusluoton maksu on myöhässä yli 60 päivää.

Maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä tietyn määräajan. Yleisimmin aika on kolme vuotta. Ensimmäisestä merkinnästä yksityishenkilölle lähetetään tieto ilman erillistä pyyntöä.

Maksukieltolaskuri

Ulosoton sivuilta löytyy helppo ja nopea ulosmittauslaskuri, jonka virallinen nimi on maksukieltolaskuri. Sillä voi itse laskea paljonko tuloista voidaan ulosmitata. Laskuriin pääsee tästä.

Maksumuistutus

Maksumuistutuksen lähettää velkoja tai perintätoimisto. Se on ensimmäinen muistutus, joka lähetetään, kun lasku on erääntynyt ja maksu jätetty maksamatta. Muistutuksesta peritään yleensä viiden euron suuruinen muistutusmaksu.

Maksusopimus

Maksusopimus on yksi velkojen järjestelykeino. Sopimus tehdään velallisen ja velkojan välillä. Se voi olla esimerkiksi eräpäiväsiirto, lyhennysvapaa kuukausi, kuukausierän pienentäminen tai kokonaan uusi takaisinmaksusopimus.

Maksusuunnitelma

Maksusuunnitelma on velkojan/perintätoimiston ja velallisen välillä tehtävä suunnitelma velkojen takaisinmaksun aikataulusta ja maksuerien suuruudesta. Jos velkaa tai laskua ei pysty maksamaan eräpäivänä, on otettava heti yhteyttä velkojaan ja yritettävä sopia maksujärjestelyistä.

Maksuvaatimus

Maksuvaatimus on maksumuistutuks(-i)en jälkeen perintätoimiston lähettämä perintäkirje. Perintäyritys saa periä kulut vain kahdesta maksuvaatimuksesta.

Maksuvara

Sillä tarkoitetaan sitä osaa tuloista, joka jää jäljelle, kun talouden nettotuloista vähennetään asumismenot ja muihin välttämättömiin elinkustannuksiin varattu summa. Esimerkiksi velkajärjestelyssä ja Takuusäätiön järjestelylainan takauksessa koko maksuvara on käytettävä velkojen maksamiseen.

Esimerkiksi velkajärjestelyssä ja Takuusäätiön järjestelylainan takauksessa maksuvara on summa, joka on käytettävä velkojen lyhentämiseen kuukaudessa.

Marginaali

ks. lainan marginaali

Muuttuvat kustannukset

Kustannuksia, joihin voi vaikuttaa itse lyhyessä ajassa. Esimerkiksi ruoka- ja vaatekulut ovat muuttuvia kustannuksia.

Nettotulo

Nettotulo on se raha, joka jää, kun palkasta tai muista tuloista vähennetään verot ja muut mahdolliset kulut.

Normimeno

Sama kuin välttämättömät elinkustannukset.

Näyttö velanhoidosta

Takuusäätiön takausta haettaessa näyttö on todiste siitä, että hakija pystyy hoitamaan velkojaan maksuvaransa suuruisella summalla kuukausittain. Osoittaakseen tämän takauksen hakijan on maksettava velkojaan maksuvaransa suuruisella summalla vähintään kolmen (erityisistä syistä kuuden) perättäisen kuukauden ajan jo ennen takauksen myöntämistä. Tästä velkojen hoidosta on esitettävä tositteet. Näytön aikana ei saisi tulla uutta velkaa.

Palkka

Palkka on työntekijälle maksettava korvaus työstä. Palkka maksetaan tyypillisesti rahana, mutta se voidaan maksaa osittain tai kokonaan myös luontaisetuna, kuten ateria -, asunto- tai autoetuna. Ks. nettopalkka ja bruttopalkka.

Pankkikortti

Pankkikortti on käteiseen verrattavissa oleva maksuväline. Sillä voi nostaa rahaa pankkiautomaatista tai maksaa ostoksia suoraan pankkitililtä.

Pantti

Pantti annetaan vakuudeksi velkojen takaisinmaksusta. Pantti tarkoittaa usein velallisen velkojalle antamaa irtainta esinettä tai muuta varallisuuteen rinnastettavissa olevaa asiaa. Velkoja voi pitää panttia sen ajan, kun hänellä on saatavia velalliselta. Pantti muutetaan rahaksi esimerkiksi huutokaupassa, mikäli velallinen ei maksa velkojaan.

Panttaus

Panttauksessa velallinen tai toinen henkilö antaa omaisuuttaan lainan vakuudeksi. Jos velallinen ei maksa lainaa, velkoja saa myydä vakuudeksi annetun omaisuuden. Myynnistä saadut rahat käytetään velan maksuun.

Perintä

Perinnällä tarkoitetaan toimia, joiden tarkoituksena on saada velallinen maksamaan erääntynyt velka. Perinnän voi tehdä joko velkoja tai tämän toimeksiannolla esimerkiksi perintätoimisto. Perinnän voidaan katsoa alkavan ensimmäisestä maksumuistutuksesta. Maksumyohassa.fi -sivustolla on kuvattu yksityishenkilöitä koskevan perinnän kulku yleisellä tasolla.

(Velan) Perintäkulut

Perintäkulujen määrä riippuu siitä, miten pitkälle perintä on edennyt. Lisäksi lainasumma ja laskun tyyppi vaikuttaa perintäkuluihin. Perintäkulujen ja viivästyskoron enimmäismäärät on asetettu lainsäädännössä.

Perintätoimisto

Perintätoimisto on yritys, joka voi esimerkiksi periä toimeksiannolla alkuperäisen velkojan saatavaa. Perintätoimistolla on oltava Suomessa voimassa oleva perintälupa.

Perusturvaan kuuluva ja kuulumaton omaisuus

Perusturvaan kuuluvaa omaisuutta ovat omistusasunto ja auto tai muu ajoneuvo. Niiden pitää olla kohtuuhintaisia ja -kokoisia. Ajoneuvon on oltava välttämätön työssäkäynnin tai arkiasioiden hoitamisen vuoksi.

Perusturvaan ei kuulu esimerkiksi mökki, vene, huomattavan kallis ja tarpeettoman suuri auto tai asunto.

Pikalaina/pienlaina/pikavippi

Pikalainalla tarkoitetaan yleensä lyhytaikaista, vakuudetonta kulutusluottoa. Sen korko on tavallisesti normaalia pankkilainaa korkeampi. Pikalainoja haetaan yleisemmin tekstiviestillä tai lainantarjoajan nettisivuilta.

Positiivinen luottotieto

Positiivisilla luottotiedoilla tarkoitetaan tietoja henkilön kaikista luotoista ja mahdollisesti muitakin tietoja hänen taloustilanteestaan. Suomessa ei ole tällä hetkellä käytössä positiivista luottotietorekisteriä, vaan rekisteriin tallennetaan tiedot vain maksuhäiriöistä eli ns. negatiiviset luottotiedot.

Sosiaalinen luotto

Sosiaalinen luotto on laina, jota osa kunnista myöntää talousvaikeuksissa oleville asukkailleen. Luotto voidaan myöntää pienituloisille tai vähävaraisille ihmisille, joiden ei ole mahdollista saada kohtuuehtoista luottoa muulla tavoin. Luottoa voi hakea esimerkiksi velkakierteen katkaisemiseen, kodin hankintoihin ja asumisen turvaamiseen. Lisätietoja sosiaalisesta luotosta

Säästötili

Säästötili on tarkoitettu säästämiseen. Sen avulla säätöön tarkoitetut rahat voi pitää helpommin erillään muista rahoista. Tililtä voi nostaa rahojaan pois määräaikaistilejä vapaammin.

Takaaja/takaus

Takaaja on takaussitoumuksen allekirjoitettuaan vastuussa toisen henkilön eli päävelallisen velan maksamisesta. Jos velallinen ei maksa sovitusti, velka voidaan periä takaajalta.

Takuusäätiön takaus

Takuusäätiö voi myöntää tietyin edellytyksin takauksen pankista nostettaviin järjestelylainoihin ihmisille, joiden velkaongelma on ratkaistavissa yhdellä uudella lainalla. Maksuvaikeudet voivat johtua esimerkiksi siitä, että velkoja on useita ja eri tahoille ja velat ovat ajautuneet perintään tai ulosottoon.  Takuusäätiön takaama järjestelyluotto on yksi vapaaehtoisista velkojen järjestelykeinoista. Lue lisää takauksesta

Takuusäätiön pienlaina

Takuusäätiö myöntää 200–2 000 euron suuruisia sosiaalisia pienlainoja muutamalla kokeilupaikkakunnilla. Näiden paikkakuntien pienituloiset asukkaat voivat hakea lainaa kertaluontoisiin menoihin ja hankintoihin, kuten kodinkoneisiin, takuuvuokraan, auton korjaukseen tai silmälaseihin.

Lainan saamisen ehtona on, että hakija pystyy maksamaan lainan takaisin eikä muuta kohtuuehtoista rahoitusta tai toimeentulotukea ole saatavissa. Tutustu tarkemmin pienlainaan ja sen ehtoihin.

Talous- ja velkaneuvonta

Laki velvoittaa kuntia järjestämään talous- ja velkaneuvontaa. Palvelu on maksutonta. Neuvojat ovat nimikkeeltään yleensä talous- ja velkaneuvojia. He auttavat vapaaehtoisten velkajärjestelyiden ja tuomioistuimen vahvistaman velkajärjestelyn hakemisessa.

Lisäksi on yksityisiä velkaneuvontapalveluita, joissa neuvonta on maksullista. Myös jotkin järjestöt tai muut yhteisöt voivat antaa velkaneuvontaa.

Taloussuunnitelma

Taloussuunnitelmaan eli budjettiin (tulo- ja menoarvio) kirjataan ylös tulot, menot ja velat. Se auttaa hahmottamaan omaa taloustilannetta. Suunnitelman laatimista varten on olemassa erilaisia malleja ja lomakkeita.

Tasalyhennys

Tasalyhennyslainassa lyhennyksen määrä on joka kuukausi sama, mutta korkojen osuus muuttuu. Maksuerä syntyy lisäämällä korko lyhennyksen määrään. Koron nousu suurentaa maksuerää. Koron aleneminen ja lainamäärän väheneminen taas pienentävät maksuerää. Tasalyhennyksessä laina-aika ei muutu. Vrt. annuiteettilaina ja kiinteä tasaerä

TK-merkintä

Joissakin tapauksissa luottotietoihin merkitään velkojen vapaaehtoisesta järjestelystä vapaaehtoinen velkajärjestely -merkintä (TK). Takuusäätiön takauksen yhteydessä asiakkaalta edellytetään TK -merkinnän tekemistä. Merkinnän tarkoituksena on ehkäistä lisävelkaantuminen. Merkintä säilyy luottotiedoissa kaksi vuotta kerrallaan. Sen jälkeen voidaan tehdä uusi TK-merkintä. Esimerkiksi Takuusäätiön voi takaamansa järjestelylainan tai kunta voi sosiaalisen luoton laina-aikana vaatia merkinnän uusimista kunnes laina on maksettu pois.

Todellinen vuosikorko

Todellinen vuosikorko kertoo lainan todellisen kustannuksen. Se auttaa eri luottojen hintojen vertailussa. Todellisessa vuosikorossa huomioidaan luoton määrän, lyhennysaikataulun ja koron suuruuden lisäksi myös luoton nostamiseen ja sen hoitamiseen liittyvät kustannukset.

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on tarkoitettu viimeksi turvaksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille. Ennen tuen myöntämistä selvitetään mahdollisuudet saada toimeentulo muulla tavoin. Tuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi ja sitä myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan. Toimeentulotukea myöntää kunta. Lue lisää toimeentulotuesta

Ulosotto

Ulosotossa on tavallisimmin kyse velan perinnästä. Mikäli velallinen ei vapaaehtoisesti noudata oikeuden määräystä maksuvelvollisuudesta, velka pannaan täytäntöön ulosotossa. Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat muun muassa maksukehotuksen lähettäminen sekä palkan ja omaisuuden ulosmittaus. Lue lisää ulosotosta

Vastasitoumuksen takaus eli vastatakaus

Vastatakaus annetaan lainan ensisijaiselle takaajalle, eikä lainan myöntäjälle, kuten pankille. Lue myös vastasitoumuksen takaaja.

Vastatakaus

Ks. vastasitoumuksen takaaja (sama kuin vastatakaaja).

Vastasitoumuksen takaaja

Vastasitoumuksen takaaja ei ole vastuussa lainasta lainkaan lainan myöntäjälle, esimerkiksi pankille tai pikalainayhtiölle, vaan sen ensisijaiselle takaajalle. Ensisijainen takaaja voi vaatia vastasitoumuksen takaaja maksamaan kyseistä lainaa vasta sen jälkeen, kun se on itse takaajana maksanut sen lainan myöntäjälle, esimerkiksi pankille.

Esimerkki: Takuusäätiö takaa velallisen järjestelylainan, jonka velallinen nostaa pankista. Lainalla maksetaan hänen velkansa pois eli ne yhdistetään yhdeksi lainaksi. Jos jossakin poismaksettavassa lainassa on jo ennestään takaaja, hän vapautuu alkuperäisestä takausvastuustaan. Takaaja joutuu kuitenkin antamaan Takuusäätiölle (lainan ensisijaiselle takaajalle) uuden takauksen. Siinä hän sitoutuu takaajana maksamaan sen osan uutta järjestelylainaa, mikä on hänen alun perin takaamansa lainan jäljellä oleva summa. Jos säätiö joutuu maksamaan lainan pankille velallisen puolesta, säätiö voi periä lainaa sekä velalliselta että tältä vastasitoumuksen takaajalta.

Vastatakaaja

Sama kuin vastasitoumuksen takaaja

Velallinen

Velallinen on lainannut rahaa toiselta taholta eli velkojalta. Velallisen velvollisuus on maksaa velkansa takaisin velkojalle.

Velka

Velka ja laina tarkoittavat yleiskielessä samaa asiaa. Velasta maksetaan yleensä korkoa ja se maksetaan takaisin sopimuksen mukaisesti sille taholle, jolta velka on otettu.

Velkajärjestely

Velkajärjestely on yleisnimike velkojen uudelleen järjestelylle. Se voi olla joko vapaaehtoinen tai lakisääteinen järjestely. Vapaaehtoisia järjestelyjä ovat muun muassa maksusopimus velkojan tai perimistoimiston kanssa, velkojen yhdistäminen uudella lainalla ja sosiaalinen luotto. Lakisääteinen velkajärjestely on viimesijaisin velkojen järjestelykeino. Sen voi saada vain, jos velkaongelmaa ei voida ratkaista millään muulla tavalla. Siinä tuomioistuin vahvistaa velallisen maksukyvyn mukaisen maksuohjelman.

Velkalinja

Velkalinja on Takuusäätiön maksuton neuvontanumero talousvaikeuksissa oleville ihmisille ja heidän läheisilleen. Se palvelee numerossa 0800 9 8009 arkisin klo 10–14.

Velkaneuvonta

ks. talous- ja velkaneuvonta

Velkoja

Velkoja on velkasuhteessa se osapuoli, joka on lainannut rahaa toiselle osapuolelle eli velalliselle. Esimerkiksi pankit, rahoitusyhtiöt, luottokorttiyritykset sekä yksityishenkilöt voivat olla velkojia.   

Velkojen vanhentuminen

Yksityishenkilöiden velkoja ei voida periä loputtomiin, vaan veloille on olemassa erilaisia vanhentumisaikoja. Niistä säädetään useissa eri laeissa. Vanhentumisaika riippuu siitä, minkä tyyppisestä velasta on kyse ja missä perinnän vaiheessa velka on.

Velkojen vanhentumislainsäädäntö on monimutkainen ja vanhentumisaikojen selvittelyyn kannattaakin kysyä apua ammattilaiselta. Kunnallisesta talous- ja velkaneuvonnasta voi varata ajan henkilökohtaiseen neuvontaan. Voit lukea velan vanhentumisajoista tarkemmin täältä.

Velkojen yhdistäminen

Velkojen järjestelemisen keino, jossa useat eri velat maksetaan pois yhdellä lainalla. Tämän jälkeen velallinen maksaa takaisin ainoastaan yhtä velkaa.

Viitekorko

Laina voi olla viitekorkoon sidottu. Viitekorkoon sidotussa lainassa lainan korko muuttuu yleisen korkotason vaihtelun mukaan. Yleisimmin käytettyjä viitekorkoja ovat Suomen Pankin peruskorko, euriborkorot ja pankkien omat primekorot.

Viivästyskorko

Viivästyskorko on määritelty korkolaissa. Sitä voidaan periä velalliselta eräpäivästä lähtien.

Velkajärjestelynormi

Sama kuin välttämättömät elinkustannukset

Välttämättömät elinkustannukset

Välttämättömiksi elinkustannuksiksi kutsutaan rahamäärä, joka jää velalliselle laskuihin ja arjen perusmenoihin kuukaudessa. Niitä käytetään velallisen maksuvaran eli kohtuullisen velanhoitomenon laskemisessa silloin, kun velallinen hakee lakisääteistä velkajärjestelyä, Takuusäätiön takausta tai kunnan sosiaalista luottoa. Myös velkojat ja perimistoimistot voivat käyttää välttämättömiä elinkustannuksia tehdessään uutta maksusopimusta velallisen kanssa, joka on maksuvaikeuksissa. Välttämättömät elinkustannukset on määritelty oikeusministeriön asetuksessa.

Yhdistelmälaina

Kansanomainen nimitys järjestelylainalle.