Olet täällä

Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa sairastuneen ja läheisten raha-asioihin

Psyykkinen sairaus kuormittaa usein myös läheisen taloutta. Läheinen voi joutua esimerkiksi kantamaan huolta sairastuneen taloudenhallinnasta ja tukemaan häntä raha-asioiden hoitamisessa.

Takuusäätiö ja FinFami tekivät syksyllä 2016 talouskyselyn psyykkisesti sairastuneiden läheisille. Sen tarkoituksena oli selvittää kuormittavatko sairastuneen raha-asiat omaisia, sekä millaisia kokemuksia ja tuen tarpeita omaisilla on raha-asioihin liittyen. Kyselyyn saatiin 76 vastausta.

Suurin osa vastaajista (86 %) kertoi tukevansa psyykkisesti sairasta läheistään rahankäytössä ja raha-asioissa. Apu on sekä taloudellista että henkistä tukea. Psyykkisesti sairastunutta läheistä raha-asioissa tukeneita pyydettiin kertomaan, millaisia vaikutuksia auttamisella on ollut heidän elämäänsä. Eniten vastaajat kertoivat taloudellisen tukemisen aiheuttaneen heille henkistä kuormitusta, huolta ja stressiä.

”Valta on lähtökohtaisesti molemmilla, mutta vastuu vain terveellä osapuolella. Tämä kuormittaa raha-asioiden hoitamisessa.”

Markku Nyman ja Eija Stengård ovat myös nostaneet esiin mielenterveysomaisten hyvinvointi- tutkimuksessa (2001) omaisen huolestuneisuuden läheisensä terveydentilasta, toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Omaisten huolenpitotehtävää luonnehtii monenlaiset huolet liittyen niin aikaa, voimavaroja ja rahankäyttöä vaativiin tehtäviin, mutta myös yleisempään huoleen läheisen asioista ja tilanteesta. Tutkimuksessa tuodaan esiin, miten läheisen psyykkinen sairaus vaikuttaa usein epäedullisesti omaisten taloudelliseen tilanteeseen. Läheisen sairastumisen vaikutukset omaisen taloudelliseen tilanteeseen ja toimeentuloon johtuvat paitsi siitä, että eläkkeellä olevan läheisen tulot ovat pienet, myös sairastuneen rahankäytön ja elämänhallinnan ongelmista.

Talouskyselymme vastaukset olivat linjassa Nymanin ja Stengårdin tutkimuksen kanssa myös siltä osin, miten omainen joutuu käytännössä tukemaan sairastunutta läheistään monenlaisissa välttämättömissä hankinnoissa. Osa kyselyyn vastanneista omaisista oli joutunut karsimaan omia menojaan, kuten terveydenhoitomenoja auttaakseen sairastunutta läheistään. Lisäksi vastaajat kertoivat raha-asioissa auttamisen vieneen paljon aikaa ja kuormittaneen omaa jaksamista.

”Toivoisin jo 60-vuotiaana omaa aikaa. On ahdistavaa olla vuosikausia tällaisessa tilanteessa. Itsekin masentuu.”

Kyselyyn vastanneista suurin osa kertoi miettineensä edellisen vuoden aikana melko paljon tai hyvin paljon sitä, miten varautua yllättäviin menoihin. Yli puolet vastaajista kertoi miettineensä vähintään melko paljon sitä, miten saada rahat riittämään. Lisäksi yli 60 prosenttia vastaajista ei koe psyykkisesti sairastuneen läheisen raha-asioiden olevan hallinnassa.

“Maksan läheisen asumiskustannukset kokonaan. Usein myös ruoan ja laskutkin.”

”Maksamalla suurelta osin hänen lääkekulunsa ja kesällä hänen ollessa osastolla sairaalalaskun.”

Psyykkisesti sairastuneilla vaikeudet raha-asioiden hoitamisessa näkyvät monella tavalla. Useat vastaajat kertoivat sairastuneen osaamattomuudesta ja sairauden aiheuttamasta piittaamattomuudesta talousasioissa. Rahankäytöstä puuttuu suunnitelmallisuus ja kuukauden rahat saattavat kulua muutamassa päivässä. Vastauksissa tuli esiin velkaantuminen kulutusluotoista, nettiostoksista, maksamattomista laskuista sekä turhista lehtitilauksista.

”Yleensä kyky huolehtia raha- asioista toimeentulon ollessa niukkaa. Tarvitsee paljon ohjausta, miten hahmottaa ja suunnitella talouttaan.”

”Käytännön asiat jäävät hoitamatta - esim. terveydenhuollosta toimitetaan todistukset Kelaan, mutta henkilö ei saa tehtyä itse hakemusta Kelaan, jotta asia hoituisi eteenpäin. Tästä seuraa kierre, ettei rahaa tule mistään. Sairastunut ei saa tehtyä esim. toimeentulohakemusta itsenäisesti.”

”Laskut jää maksamatta. Ulosotossa, luottotiedot menneet. Arki vaikeutuu, ruokaa ei ole. Varastelua.”

Osa vastaajista kertoi taloudenhallintaa haittaavan epäsäännölliset tuet ja epävarmuus niiden saamisesta. Jotkut sairastuneet eivät sairaudesta johtuen jaksa, osaa tai halua hakea heille kuuluvia etuuksia. Muutamat vastaajat kertoivat sairastuneen rahojen kuluvan päihteisiin, tupakkaan tai pelaamiseen.

Psyykkisesti sairastuneen läheisensä arjen sujumisesta huolehtivan omaisen ja omaishoitajan omat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi jäävät monesti taka-alalle. Pahimmillaan omaiset sairastuvat myös itse. Arviolta 300 000 suomalaista hoivaa ja huolehtii läheisestään, joka kärsii mielenterveysongelmista. Omaishoidon tuen saajista vain noin kolme prosenttia on mielenterveyskuntoutujien omaisia. Mielenterveysomaisten erityistarpeet tulisi huomioida paremmin niin omaishoidon tuen osalta kuin läheisen huolenpitoon liittyen myös yleisemmin talousasioissa.  

Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Älä jää yksin.

 

Vaula Ollonen, FinFami

 

Valoisia kevätpäiviä ja hiirenkorvia odotellen
Vaula Ollonen
asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry

 

 

Hanna Pieviläinen

 

Hanna Pieviläinen
projektikoordinaattori, Talouspolku-hanke
Takuusäätiö

 

 

 

FinFami yhdistyksissä järjestetään ympäri maata monipuolista toimintaa, tukea ja neuvontaa kaiken ikäisille omaisille, joiden läheisillä on mielenterveysongelmia.  Järjestö tarjoaa erilaisia tilaisuuksia ja kohtaamispaikkoja, joissa voi luontevasti ja luottamuksella tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia, saada tietoa, tukea ja voimia omaan tilanteeseensa. Kokemuksien kirjo on jokaisella omanlaisensa ja niiden jakaminen luottamuksella tarjoaa osallistujille uusia polkuja ja toivon näköaloja eteenpäin.

Takuusäätiö ja FinFami järjestävät TalousTsemppari-koulutuksen 26.10.2017 Helsingissä FinFami-yhdistysten toimijoille, työntekijöille, vapaaehtoisille ja omaisille. Koulutuksen teemana on ”Apua ja tukea arjen raha-asioihin”.

Vaula Ollonen ja Hanna Pieviläinen