Olet täällä

Helppoa maksamista

Maksaminen on tänä päivänä niin helppoa, ettei sitä oikeastaan huomaa tapahtuvankaan.

Niin käteisellä maksaminen kuin verkkopankin käyttö on siirtynyt yhä enemmän älypuhelimella hoidettavaksi. Mobiilimaksaminen yleistyy kaupankäynnissä kuluttajien ja palvelutarjoajien välillä sekä kuluttajien kesken; kuluttajat voivat siirtää rahaa toisilleen jopa pelkällä kännykkänumerolla. Uusia mobiilimaksusovelluksia on markkinoilla jo useita. Maksaminen älypuhelimella on helppoa ja vaivatonta – tähän toimintaan ei tarvita paljoakaan näpyttelyä.

Nykyisessä palvelutaloudessa uusi ilmiö on palveluista maksaminen kiinteinä kuukausimaksuina. Perinteisesti kiinteitä kuukausimaksuja on maksettu etenkin tieto- ja viestintäteknologian tuotteissa, mutta kiinteällä könttäsummalla voi tänä päivänä myös käydä parturissa ja pesettää autonsa. Lisäksi kalliita tavaroita on mahdollista maksaa kuukausierissä, sen sijaan että maksaisi koko hankintahinnan kerralla. Kuukausiveloitukset tapahtuvat automaattisesti ja huomaamattomasti pankkitililtä ja kuluttajan kontolla on vain huolehtia, että tilillä on katetta.    

Miten sitten oikein hanskataan tilanne, jossa sitoudutaan koko ajan uusiin kiinteisiin kuukausiveloituksiin samanaikaisesti kuin tulot muuttuvilla työmarkkinoilla voivat vaihdella kuukaudesta toiseen? Kun kuukausittain toistuvat menot lisääntyvät pikkuhiljaa, osataanko niiden kokonaissummaa enää hahmottaa?  Riittävätkö tulot kaikkiin kuluihin, jos omassa taloudessa ei juurikaan ole liikkumavaraa?

Niin tulojen epäsäännöllisyys kuin maksamisen uudet tavat tuovat kliseisesti sanoen haasteita kirjanpidolle. Vanhemmille se tarkoittaa uusien toimintatapojen opettelemista ja vanhojen unohtamista, nuorille puolestaan taloudenhallinnan käytäntöjen omaksumista. Kun maksaminen on virtuaalista, tulee myös sen hallinnan tapahtua samassa ympäristössä ja yhtä helposti. Itse näkisin mielelläni sovelluksissa jonkinlaisten hälytysten käyttöönoton hyvänä, esimerkiksi näin: ”Tällä viikolla olet käyttänyt jo 20 euroa noutokahviin”. Sovellukset eivät kuitenkaan pelasta ihmisiä ylivelkaantumiselta, vaan ymmärrystä käytettävissä olevien tulojen riittämisestä menoihin tarvitaan edelleen – käytännössä siis perinteistä yhteen- ja vähennyslaskua.  

Pian meillä on kaikki rahankäyttö ja samalla suuri osa elämää yhdessä, koko ajan mukana kulkevassa käyttöliittymässä.  

 

Anu Raijas

 

 

Anu Raijas, tutkimuspäällikkö, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV)

Anu Raijas, Kilpailu- ja kuluttajavirasto