Olet täällä

Debit vai credit?

Huomioni kiinnittyi bussia odotellessa bussikatoksen mainokseen, jossa kerrottiin paikallisliikenteen lipun ostamisen olevan nyt mahdollista mobiilisti ja niin debitillä kuin creditilläkin. Kätevää, ajattelin. Jos ei joskus satu riittävän pientä käteistä tai bussikorttia mukaan, voi lipun maksaa puhelimella. Ja jos ei ole varaa lippuun ylipäätään, voi matkustaa luotolla.

Luotollapa hyvinkin. Yhä useamman asian voit ostaa joko velaksi tai laskulla. Kenenkään, jolla on luottoa ei tarvitse enää pikkurahan puutteen vuoksi matkustaa pummilla. Maksamaisen tavat muuttuvat kovempaa kuin huomaammekaan. Ja yhä useammin ne pohjautuvat johonkin muuhun kuin tilillä olevaan käteiseen rahaan.

Viime talvena luin Helsingin Sanomista artikkelin, jossa kerrottiin luottokorttiyhtiöiden tavoittelevan sitä, että maksukorteista lopetettaisiin kokonaan debit-ominaisuus. Kaikki olisi paljon helpompaa, kun asioita voitaisiin hoitaa vain luotolla. Aina olisi limiitti käytössä.

Suurelle osalla suomalaisista asia voi olla aika lailla yhdentekevä. Jos rahat riittävät, on periaatteessa sama, ostaako käteisellä vai velaksi, kunhan luotto-ominaisuudesta ei vain tarvitse maksaa liikaa. Kokonaan eri juttu on, jos rahat eivät oikein tahdo riittää täyttämään omia tarpeita ja on jatkuva mahdollisuus käyttää luottoa tai jättää jokin lasku maksamatta. Varmasti siinä limiitissäkin on rajansa. Luottoa ja laskumaksuja käyttämällä on mahdollista velkaantua suuria summia näkyvästi ja nopeasti tai hitaasti ja salakavalasti.

Jatkuvassa luotonkäytössä on vielä muukin harmillinen puoli. Sen kanssa ei nimittäin oikein voi varautua pahaan päivään tai saada mitään säästöön. Säästäminen olisi kuitenkin juuri se, joka meidän kaikkien pitäisi mielestäni keksiä kokonaan uudelleen. Säästämisen hyvä puoli on siinä, että aina kun olemme saaneet jotakin säästöön, meillä on juuri sama limiitti käytössä ilman sidonnaisuuksia mihinkään suuntaan. Jos säästäminen tuntuu vaikealta, niin yhtä vaikeaa on myös luoton takaisinmaksu. Kyse on periaatteessa samasta asiasta. Toinen tapahtuu etukäteen ja toinen jälkikäteen.

Matalien korkojen aikana säästäminen pankkitilille ei kuulosta houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mutta tässä säästämiskaipuussani ei olekaan nyt kyse siitä. Tässä on kyse siitä, että jokaisella meistä pitäisi olla pieni puskuri olemassa hankalien tilanteiden varalle, jotta voimme selvitä niistä ilman luottoa. Sillä tavalla meidän on paljon helpompaa pysyä selvillä taloutemme reunaehdoista ja tietää, mihin milloinkin on varaa.

Jos teet päivästä toiseen hankintasi pelkällä luotolla, pitää sinun olla aivan toisella tavalla jatkuvasti selvillä kulutuksesi rajoista. Ilman sitä tulee jossain vaiheessa vastaan päivä, jolloin luottorajasi ei enää riitä edes bussilippuun.

 

Juha Pantzar

 

Juha A. Pantzar
toimitusjohtaja
Takuusäätiö

Juha A. Pantzar, Takuusäätiö