Olet täällä

Blogi

Takuusäätiö on mukana Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmassa. Osana ohjelmaa selvitimme asumisen parissa toimivien tahojen näkemyksiä asiakkaittensa taloudenhallintaan liittyvistä tarpeista sekä Takuusäätiön pienlainan soveltuvuudesta heidän asiakaskunnalleen. Kyselyyn vastasi 77 toimijaa seitsemästä ohjelmakaupungista. Vastausprosentiksi muodostui 53 %.

Maksaminen on tänä päivänä niin helppoa, ettei sitä oikeastaan huomaa tapahtuvankaan.

Niin käteisellä maksaminen kuin verkkopankin käyttö on siirtynyt yhä enemmän älypuhelimella hoidettavaksi. Mobiilimaksaminen yleistyy kaupankäynnissä kuluttajien ja palvelutarjoajien välillä sekä kuluttajien kesken; kuluttajat voivat siirtää rahaa toisilleen jopa pelkällä kännykkänumerolla. Uusia mobiilimaksusovelluksia on markkinoilla jo useita. Maksaminen älypuhelimella on helppoa ja vaivatonta – tähän toimintaan ei tarvita paljoakaan näpyttelyä.

Meille suomalaisille on aina ollut kunnia-asia pärjätä omillamme. Myös velkamme olemme halunneet maksaa, maksoimmehan sotakorvauksetkin aikanaan täysimääräisenä takaisin. Maksumoraalimme on tutkitusti maailman huippuluokkaa. Tämä on hieno asia, mutta samalla se on johtanut siihen, että maksuvaikeuksista puhuminen on meille hankalaa. Se hävettää.

Raha, sen vähyys, hahmottaminen ja rahatalouden hoitamisen vaikeus puhututtavat usein adhd-oireisia aikuisia. Ihan ensiksi on syytä ampua alas typeriä olettamuksia: adhd-oireiset aikuiset eivät ole tyhmiä, laiskoja tai saamattomia! Neuropsykiatrinen häiriö nimeltä adhd vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn. Adhd-oireisen talousasioiden hoitoon yhteisvaikuttaa moni asia.  Ei siis ole ihme, että talousasiat usein ovat tai ovat olleet solmussa adhd-oireisilla.

Seuraavan viidentoista vuoden aikana yli 80-vuotiaiden määrä tulee kolminkertaistumaan. Suurin osa ikääntyneistä pystyy hoitamaan raha-asiansa hyvin – itsenäisesti tai avustettuna. Ikääntyminen itsessään ei heikennä henkilön kykyä huolehtia raha-asioistaan tai tehdä nii­tä koskevia päätöksiä. Kuitenkin sairaudet ja riippuvaisuus toisten avusta lisäävät riskiä jou­tua taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Muistia heikentäviin sairauksiin sairastuu vuosit­tain joka neljäs yli 65-vuotias.

Yksi sana, KonMari, ja monet jo tietävätkin mistä on kyse. Niille, jotka eivät tiedä, KonMari on tavaroiden järjestelymetodi. Sen avulla kodeissa laitetaan paikat siistiksi ja poistetaan turhat tavarat. Tavaroiden lisäksi voi järjestellä myös muita elämän eri osa-alueita. Esimerkiksi laskujen ja arkisten raha-asioiden järjestykseen laittaminen on hyödyllistä ja tekee arjesta sujuvampaa. Penno on siihen sopiva apuväline.

Huomioni kiinnittyi bussia odotellessa bussikatoksen mainokseen, jossa kerrottiin paikallisliikenteen lipun ostamisen olevan nyt mahdollista mobiilisti ja niin debitillä kuin creditilläkin. Kätevää, ajattelin. Jos ei joskus satu riittävän pientä käteistä tai bussikorttia mukaan, voi lipun maksaa puhelimella. Ja jos ei ole varaa lippuun ylipäätään, voi matkustaa luotolla.

Mahdollisuus käyttää rahaa erilaisiin menoihin ja suunnitella talouttaan on keskeinen osa taloudellista hyvinvointia. Tähän tarvitaan erilaista tietoa, osaamista ja taitoa. Useimmat suomalaiset nuoret ovat tyytyväisiä talouteensa ja pitävät tärkeänä hoitaa talouttaan hyvin. Taloudellisen hyvinvoinnin saavuttaminen on tärkeää, koska se vaikuttaa moniin elämänalueisiin. Kuva nuorten taloudellisesta hyvinvoinnista on todennäköisesti liian myönteinen, sillä tutkimus ei koskaan tavoita kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia nuoria.

Psyykkinen sairaus kuormittaa usein myös läheisen taloutta. Läheinen voi joutua esimerkiksi kantamaan huolta sairastuneen taloudenhallinnasta ja tukemaan häntä raha-asioiden hoitamisessa.

Takuusäätiö ja FinFami tekivät syksyllä 2016 talouskyselyn psyykkisesti sairastuneiden läheisille. Sen tarkoituksena oli selvittää kuormittavatko sairastuneen raha-asiat omaisia, sekä millaisia kokemuksia ja tuen tarpeita omaisilla on raha-asioihin liittyen. Kyselyyn saatiin 76 vastausta.

Ruokakauppaan kiirehtiessäni törmään oveen eteen asetettuun mainostelineeseen. Kauppareittini tukkeena seisoo isokokoinen mainos, joka kehottaa hakemaan lainaa ”arjen menoihin vaikka heti”. Mainoksen strateginen sijainti ruokakaupan ovensuussa korostaa ja alleviivaa mielikuvaa lainasta pikaratkaisuna arjen rahanpuutteeseen. Houkutus tarttua lainatarjoukseen onkin suuri, jos rahapussi ja jääkaappi ammottavat tyhjyyttään. Laina tarjoaa huojentavan ja rationaaliselta tuntuvan ratkaisun ahdistavaan tilanteeseen.

Säästäminen on se perusoppi, joka mainitaan jokaisessa taloudenhallinnan oppaassa ja talousviisaan puheenvuorossa. Varautuminen pahan päivän varalle luo turvaa, kun elämä yllättää. Rikki mennyt kodinkone tai tienposkeen hyytynyt auto ei ole taloudellinen katastrofi, jos pankkitilillä on jemmarahaa. Kädestä suuhun eläminen ja vararahaston puute johtavat sen sijaan helposti velkakierteeseen etenkin pienituloisissa kotitalouksissa. Pienituloisuus haastaa oman talouden hallinnan. Kun rahat ovat vähissä, koetaan säästäminen usein mahdottomaksi.

Viime talvena eräässä talous- ja velkaneuvonnassa asioi henkilö, joka oli kamppaillut velkaongelmien kanssa useamman vuoden. Hän oli jo pidempään pohtinut päivittäin Takuusäätiön Velkalinjalle tai kunnan talous- ja velkaneuvontaan soittamista. Rohkeus ei kuitenkaan minään päivänä riittänyt, sillä häpeän tunne oli niin suuri ja takaraivossa jyskytti ajatus, että suomalaiseen tapaan pitäisi pärjätä itse. Asioiden ratkaiseminen ei kuitenkaan tuntunut mahdolliselta ilman apua.

1950- ja 1960-luvulla moni sai mahdollisuuden hankkia tontin ja rakentaa omakotitalon perheelleen omin ja talkoovoimin. Asutuskeskuksiin rakennettiin kerrostaloja, ja tavallinen työssäkäyvä perhe alkoi säästää omaa aravalainoitettua asuntoa. Näin päästiin muuttamaan pois vuokra-asunnosta.

Jos rahaa ei ole, voi lähestyvä joulu ahdistaa. Hyvä olo ja joulumieli löytyvät kuitenkin muualta kuin tavarakasoista ja kauppojen kassoille kiemurtelevista jonoista. Olipa rahaa tai ei, joulusta kannattaa tehdä omannäköinen ja pohtia, onko kuluttamiseen pakko lähteä mukaan varsinkaan silloin, jos sen joutuu tekemään velaksi.

Miten joulua voisi sitten viettää vähemmällä? Entä mistä hyvää joulumieltä kannattaisi etsiä, jos rahahuolet vetävät mielen matalaksi? Kysyimme näistä työntekijöiltämme ja kokosimme alle heidän ajatuksiaan.

Selvitä rahatilanteesi

Olen jo jonkin aikaa pyöritellyt mielessäni taloudellista hyvinvointia: mitä se oikeastaan on ja mistä se syntyy. Aiheesta financial well-being on tehty jonkin verran kansainvälistä tutkimusta, mutta Suomessa en ole törmännyt termiin tutkimuksessa enkä julkisessa keskustelussa. Aihealueen tutkimus linkittyy toki taloudellisen osaamisen ja lukutaidon, taloudenhallinnan sekä taloudellisen käyttäytymisen tutkimiseen.

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina 29.11., kuinka perinteisten pankkien talletustilien korot ovat lähellä nollaa ja parempia tuottoja sijoittajille on tarjolla uusien pankkitoimijoiden tuotteista. Osuvasti Hesarin seuraavalta sivulta sattui silmään myös toinen juttu, jossa Osuuspankin kerrottiin ryhtyvän vuokraamaan sähköautoja. Mitä ihmettä finanssimaailmassa oikein tapahtuu, kun perinteiset pankit ryhtyvät autovuokraamoiksi ja uudet toimijat valtaavat alaa?

Nykypäivän taloudellinen puute on erilaista kuin esimerkiksi joitakin vuosikymmeniä sitten sota-aikana. Materiaalista hyvää on yhteiskunnassamme niin paljon, että pienempituloisellakin voi olla varaa ostaa monenmoista tavaraa. Markkinointikoneistotkin ovat yhä ovelampia.

Ongelmat oman arjen ja talouden hallinnan kanssa kietoutuvat monimutkaisesti yhteen sen kanssa, miltä yksilön kotona näyttää ja kuinka sujuvia arjen toimet ovat.

Talouden epävarmuus ilmenee työttömyytenä, velkaantumisena ja toimeentulovaikeuksina, ja myös asenneilmapiirissä ja syrjäytymisriskin lisääntymisenä. Heikko työllisyys heijastuu heikentyneenä turvallisuuden tunteena myös työssä olevien keskuudessa.

Päihderiippuvuus on vakava tunne-elämän sairaus, joka kehittyy salakavalasti tuoden mukanaan laaja-alaisen ongelmavyyhdin. Sairaudesta toipuminen ja syntyneen ongelmavyyhdin selvittäminen on pitkä prosessi ja vaatii monialaista tukea ja asiantuntemusta.

Oletko ikinä katsonut kaupassa peliautomaatteihin rahaa syytäviä ihmisiä halveksivasti, kun kävelet ohi. Idiootit latovat kolikoita kolikkojen perään, ja vaikka voittavat jotain, latovat senkin takaisin koneeseen.

Oletko ikinä miettinyt, että nämä ihmiset eivät välttämättä haluaisi olla siinä kaikkien silmien alla, ihmisten mulkoilujen kohteena. Ehkä he häpeävät, mutta eivät osaa lopettaa.

Sivut