Olet täällä

Aiheuttaako peritty metsäpalsta ongelmia?

1950- ja 1960-luvulla moni sai mahdollisuuden hankkia tontin ja rakentaa omakotitalon perheelleen omin ja talkoovoimin. Asutuskeskuksiin rakennettiin kerrostaloja, ja tavallinen työssäkäyvä perhe alkoi säästää omaa aravalainoitettua asuntoa. Näin päästiin muuttamaan pois vuokra-asunnosta.

Itse rakennetusta talosta tuli hyvin tärkeä myös lapsille, vaikka he myöhemmin opiskelun ja ammatin hankkimisen vuoksi siirtyivät kasvukeskuksiin. Sinne he useimmiten jäivät työn ja perheen perustamisen myötä. Maaseutu oli täynnä pieniä maatiloja, joissa oli karjaa ja metsää. Vanhempien ikääntyessä yksi lapsista jäi usein jatkamaan tilaa joksikin aikaa.

Kun vanhemmista aika jätti, sisarukset joutuivat päättämään, mitä kotitilalle tehdään. Osa vuokrasi pellot ja jätti rakennukset suvun omaan käyttöön kesäpaikaksi. Vuosittaisia kustannuksia kertyi esimerkiksi kiinteistöverosta, vakuutuksista, tiemaksuista, nuohouksesta ja sähköstä. Kustannukset jaettiin.

Kerrostaloasunto oli helpompi myydä ja vaihtaa vaikka suurempaan. Perinnönjaossa asunto myytiin tai joku lapsista lunasti sen itselleen.

Kuinka tämä vaikuttaa tähän päivään?

Perheellisten lomanviettoon vanha kotitalo sopii varmaan hyvin, mutta perheettömistä sinkuista monikaan ei halua viettää lomaa yksikseen. Silti on maksettava osuus kuluista. Vaikka rahaa olisikin, voivat harmittaa jatkuvat laskut, joilla sinkun mielestä kustannetaan sisarusten perheiden lomanvietto. Asunto-osakkeiden kohdalla tilanne on mutkistunut, kun lakimuutoksen jälkeen leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Perikunta omistaa asunto-osakkeen.

Yleisen taloudellisen tilanteen ja työttömyyden ravistellessa maatamme monella on nyt raha tiukassa. Maksuhäiriömerkinnän saaneita on enemmän kuin lamavuosina.

Osuus yhteisestä omaisuudesta, kiinteistö, kesämökki tai metsäpalsta ei kuulu perusturvaan. Jos velat ajautuvat ulosottoon eikä palkkatulo tai eläke mahdollista lain mukaista ulosottoperintää, ulosottomies tekee takavarikkomerkinnän. Se estää omaisuuden myynnin ulosoton tietämättä ja myynnistä saatava tulo käytetään velallisen velkojen maksuun. Takavarikkomerkintä paljastaa jotain yhden sisaruksen taloudellisesta tilanteesta.

Usein osuus yhteisestä omaisuudesta estää saamasta yhteiskunnan tukia. Velkojen järjestelyn ehtona on, että perusturvaan kuulumaton omaisuus on ensin myytävä ja rahat käytettävä velkojen maksuun. Velallinen häpeää huonoa rahatilannettaan. Otetaan pikalainoja, kunnes ei enää pystytä selviämään kuukausieristä.

Mikä auttaisi?

Näistä asioista pitää puhua sukulaisten kanssa. Ihmiset pelkäävät, että välit sisarusten kanssa menevät poikki, jos velkojen järjestelyä hakeva tarjoaa heille ostettavaksi osuuttaan omaisuudesta. Maailman muuttuessa joudumme sopeutumaan uuteen aikaan. Vanhemmat eivät saisi asettaa lapsilleen ehtoja, mitä heidän jälkeensä tehdään tyhjien talojen, kesämökkien tai metsäpalstojen kanssa. Haluavatko kaikki pitää omaisuutta yhteisenä? Kiinteistöjen yhteiskäytössä on ongelmansa rakennusten korjauskulujen kasvaessa. Keskustelemalla avoimesti löydetään varmasti kaikkia tyydyttävä ratkaisu.

 

Hilkka Nenonen

 

 

Hilkka Nenonen
talous- ja velkaneuvoja

Hilkka Nenonen